Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua. Kuva: Getty Images
Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua. Kuva: Getty Images

Kehossa kaikuva äänetön ääni motivoi tai musertaa.

Valtaosa ihmisistä kuulee joskus äänettömän äänen puhuvan kehossaan, osoittavat tutkimukset. Sen tehtävä on auttaa ajattelemaan ja säätelemään käyttäytymistä.

”Kun puhut itsellesi, pääset hetkeksi itsesi ulkopuolelle ja saat perspektiiviä siihen, mitä olet tekemässä”, selittää ilmiötä psykologian professori Charles Fernyhough Durhamin yliopistosta. Tavoitteena on paitsi säätää toimintaa, kuten keskittymistä, myös motivoida.

Molemmat, niin kontrolli kuin motivaatio, ovat erityisen olennaisia kilpaurheilussa.Tutkijat ovat tarkastelleet eri lajien urheilijoiden itsekannustusta, verranneet sitä näiden suorituksiin ja huomanneet, että siitä on selvästi hyötyä. On osoitettu, että esimerkiksi tennispelaajien itseluottamus paranee ja pelko hälvenee, kun heitä opetetaan neuvomaan ja tsemppaamaan itseään treeneissä. Verrokeille näin ei käy.

Itsekeskustelusta hyötyvät toki muutkin kuin urheilijat. Sen avulla jokainen voi rohkaista ja arvioida itseään.

”Itselle puhumisen voima nojaa pitkälti siihen, että se orkestroi dialogin eri näkökulmien välillä”, Fernyhough sanoo.

Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua, ja sisäinen puhekin tepsii parhaiten, jos puhuu itselleen toisessa tai kolmannessa persoonassa, tutkijat ovat havainneet. Vaikutus perustuu siihen, että tällainen puhetapa etäännyttää automaattisesti enemmän kuin se, että puhuttelee minää ”minuna”.

Tämän ovat todenneet kokeellisesti muun muassa yhdysvaltalaispsykologit Ethan Kross ja Jason Moser. Vuosi sitten Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan kaksikko mittasi vapaaehtoisten aivotoimintaa, kun nämä katselivat tunteita herättäviä ja neutraaleja kuvia. Välillä he muistelivat ikäviä tapahtumia.

Tehtäviä suorittaessaan koehenkilöiden piti puhua itselleen äänettömästi joko ”minänä” tai omalla nimellä. Kuvien ja muistojen aiheuttama psykologinen ahdinko lieveni sekunnissa, kun ihminen alkoi kutsua itseään nimeltä.

”Tulokset viittaavat siihen, että puhuminen itselle kolmannessa persoonassa voi tarjota suhteellisen vaivattoman tien itsesäätelyyn”, tutkijat kirjoittavat artikkelissaan.

Voi myös nujertaa

Joskus sisäinen ääni saattaakin rusentaa rohkaisun sijaan.

”Olet ihan paska. Et saavuta koskaan mitään”, kertoo Fernyhough esimerkkinä masentuneen potilaansa sisäisestä jankutuksesta.

Masentuneen ihmisen aivot jumiutuvat herkästi kielteisiin ajatuspolkuihin ja ylläpitävät mustaa mieltä. Sisäinen ääni voi synkistää tuntemuksia entisestään.

Jotkut se saa kuulemaan harhoja. Psykologit uskovat, että muun muassa skitsofrenia johtuu häiriöstä tunnistaa sisäistä ääntä omakseen.

 

Lue lisää

Uusimmassa Tiede-lehdessä on artikkeli, jossa Tiede-lehden toimittaja Kirsi Heikkinen kertoo, mitä sisäisen puheen syntymekanismista ja hyödyntämisestä tällä hetkellä tiedetään.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.