Tutkijat selvittivät, miten 15 eri sosiaalista ja tunnetaitoa vaikuttavat koulumenetykseen ja hyvinvointiin.
Tutkijat selvittivät, miten 15 eri sosiaalista ja tunnetaitoa vaikuttavat koulumenetykseen ja hyvinvointiin.

Arvosanoissa painottuvat eri taidot kuin sosiaalisissa suhteissa.

Nuoren koulumenestykselle ja hyvinvoinnille tärkeitä ”sosioemotionaalisia taitoja” ovat etenkin luottamus, itsesäätely, energisyys ja optimismi. Näin kertoo Suomessa tehty tuore tutkimus.

”Eri taidot ovat hyödyllisiä eri lopputulosten kannalta”, sanoo Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, joka oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Kävi ilmi, että sisu, itsesäätely ja uteliaisuus auttavat saamaan parempia arvosanoja. Itsesäätelystä kertoo se, että harkitsee ennen kuin toimii tai ettei sano heti mitä mieleen juolahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ihmissuhteissa, kuten suhteissa kavereihin, vanhempiin ja opettajiin, tärkeiksi nousevat luottamus, tunteiden säätelyn taito ja sosiaalisuus. Luottamuksesta kertoo esimerkiksi se, että uskoo luokkakavereiden olevan rehellisiä ja luotettavia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Psyykkistä hyvinvointia, kuten tyytyväisyyttä omaan elämään, tukevat erityisesti optimismi sekä tunteiden säätelyn ja stressinhallinnan taidot.

Fyysinen hyvinvointi terveine elämäntapoineen puolestaan yhdistyy muun muassa energisyyteen, optimismiin ja stressinhallintaan.

”Meitä kiinnosti se, että jos tavoitteena on elämään tyytyväisyys, fyysinen terveys, arvosanat tai hyvät sosiaaliset suhteet, niin mihin taitoihin kannattaisi erityisesti satsata”, Salmela-Aro sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin kaikkiaan 15:tä sosiaalisiin suhteisiin, tunteisiin ja motivaatioon liittyvää eri taitoa sekä niiden yhteyttä lasten ja nuorten koulumenestykseen, sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Jo mainittujen taitojen lisäksi muut tutkitut taidot olivat empatia, yhteistyökyky, vastuuntunto, luovuus, suvaitsevaisuus ja jämäkkyys.

Salmela-Aro korostaa, että kyse on nimenomaan taidoista, joita voi kehittää, vaikka yksilöiden eroja näissä piirteissä voivatkin selittää myös geenit.

”Opettajan koulutukseen voisi ottaa mukaan sitä, että opettajat oppivat tunnistamaan näitä taitoja ja löytämään tapoja, miten näihin voidaan vaikuttaa.”

Myös kotona vanhempien ja nuoren itsensä on hyvä oppia tunnistamaan näitä hyvinvointiin ja koulussa pärjäämiseen vaikuttavia taitoja.

”Nuoren olisi hyvä saada positiivista palautetta silloin, kun hän tunnistaa ja käyttää näitä taitoja.”

Teollisuusmaiden OECD-järjestön SSES-tutkimukseen saatiin tietoja yli 5 500:sta 10- ja 15-vuotiaasta helsinkiläisestä koululaisesta.

He olivat itse arvioineet sosioemotionaalisia taitojaan, ja sen lisäksi heidän vanhempansa ja opettajansa antoivat heidän taidoistaan omat arvionsa.

Yksi yllättävä tulos Salmela-Aron mukaan oli, että lapsen ja vanhemman arviot pitivät pitkälti yhtä, mutta opettajien arviot poikkesivat paljon lasten omasta käsityksestä.

Salmela-Aron ja kumppaneiden tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Journal of personality and social psychology -tiedelehteen. Artikkeliluonnoksen voi lukea myös Researchgate-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla