Pallomaisen tähtijouon M4 tähtiä. Kuva: NASA and H. Richer (University of British Columbia)
Pallomaisen tähtijouon M4 tähtiä. Kuva: NASA and H. Richer (University of British Columbia)

Vieraasta sivilisaatiosta kiinnostuneiden tulisi suunnata tutkimusvälineensä CV:hen, joka on 26 valovuoden päässä sijaitseva kaksoistähti. Tarkemmin sanoen sen Auringon kaltaiselle beta-tähdelle.

Vieraasta sivilisaatiosta kiinnostuneiden tulisi suunnata tutkimusvälineensä CV:hen, joka on 26 valovuoden päässä sijaitseva kaksoistähti. Tarkemmin sanoen sen Auringon kaltaiselle beta-tähdelle.

Listan, jonka kärkeen CV sijoittuu, laati Margaret Turnbull. Hän on työssä Carnegie-instituutissa Washingtonissa. Turnbull tarkasteli tuhansia tähtiä, joiden etäisyydet Hipparcos-satelliitti on mitannut. Hän karsi listaa esimerkiksi poistamalla tähdet, joissa ei ollut juuri rautaa, piitä ja muita raskaita metalleja, joista maankaltaiset planeetat ovat muodostuneet. Hän hylkäsi myös liian nuoret tähdet, sillä Maassa elämän kehittyminen on todennäköisesti vienyt pitkän ajan.

New Scientistin mukaan hän oli vuonna 2003 valinnut tuhansien ehdokkaiden joukosta 30 tähteä, joilla olisi todennäköisesti planeetta niin sanotulla elämän vyöhykkeellä. Tällä alueella keskustähden lämpö pitää meille tutulle elämälle oleellisen veden nestemäisenä.

Lopulta Turnbull päätyi kahteen lupaavaan tähteen. Beta CV:hen ja Epsilon Indi A:han. Edistyneemmän elämän etsijöille hän suosittelee edellistä, sillä se on voittajista vanhempi. Ne, jotka tyytyvät etsimään minkä tahansa tasoista elämää voivat käyttää kaukoputken havaintoaikaa myös jälkimmäiseen.