Oikeanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, vasemmanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että vihreissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak
Oikeanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, vasemmanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että vihreissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak

Raskauden ensi kuukausina aivojen kehitys lähtee virheelliselle polulle. Tulevaisuudessa se voidaan ehkä estää lääkkeellä tai sopivalla ravinnolla, uskovat ilmiön huomanneet tutkijat.

Skitsofrenialle altistavat muutokset aivoissa alkavat jo kolmannella raskauskuukaudella. Tähän viittaavat yhdysvaltalaisten tutkijoiden kokeet ”miniaivoilla”.

Usein harhaluuloina ja -aistimuksina ilmenevä skitsofrenia eli jakomielitauti puhkeaa yleensä nuoren aikuisen iässä pari-kolmekymppisenä.

Buffalon yliopiston professori Michael Stachowiak ja hänen työtoverinsa kuitenkin esittävät, että sairauden syynä olevat rakenteelliset muutokset aivoissa kehittyvät jo paljon varhemmin.

”Sairaus on ymmärretty väärin 4000 vuotta. Meillä on vihdoin näyttöä siitä, että skitsofrenia on häiriö, joka johtuu perusluonteisista muutoksista aivojen rakenteessa ja kehityksessä”, Stachowiak sanoo yliopistonsa verkkosivulla.

Aiemmassa tutkimuksessaan ryhmä löysi yhden ratkaisevan geneettisen tekijän sairauden taustalta. Skitsofrenialle altistavia geenejä on löydetty satoja, mutta kaikkien niiden vaikutus välittyy tutkimusryhmän mukaan niin sanotun infs-reitin kautta.

Nyt uudessa tutkimuksessaan he käyttivät koeputkessa kasvatettuja miniaivoja todistaakseen, että häiriö syntyy sikiön kehityksen alkuvaiheessa.

Miniaivoilla voi jäljitellä aivojen varhaisia kehitysvaiheita kohdussa. Miniaivoihin muodostuvat muun muassa aivokammiot, aivokuori ja aivoja ja selkäydintä yhdistävä aivorunko.

Osan miniaivoista tutkijat loivat kolmen skitsofreniaa sairastavan potilaan kantasoluista. Näitä miniaivoja tutkijat sitten vertasivat vastaaviin aivomalleihin, jotka oli kasvatettu terveiltä ihmisiltä saaduista kantasoluista.

Ratkaisevat erot näkyivät miniaivojen aivokuoressa. Aivokuori on se osa aivoista, joka osallistuu monien tärkeiden henkisten toimintojen, kuten muistamisen, kielen, tarkkaavaisuuden ja tietoisuuden ylläpitoon.

Myös skitsofrenia on jäljitetty aivokuoren ongelmiin.

Skitsofreniapotilaiden soluista kasvatetuissa miniaivoissa kehitys todellakin lähti väärille teille. Hermosolujen esisolut jakaantuivat virheellisesti. Kypsiä hermosoluja päätyi vain hyvin vähän aivokuoreen.

Häiriintyneen kehityksen vuoksi tietyt aivokuoren eri osia yhdistävä hermosolut ohjautuvat väärin. Niinpä aivokuoren eri osat kytkeytyvät virheellisesti kuin pieleen kytketty tietokone.

Tutkijoiden mukaan väärinkytkennät johtuvat juuri infs-reitin häiriöistä, niin kuin heidän olettamuksensa olikin.

Muutokset tulivat esiin miniaivoissa kahden viikon kuluessa. Aika vastaa kolmea ensimmäistä raskauskuukautta sikiön kehityksessä.

Tulevaisuudessa häiriön muodostuminen voidaan kenties pysäyttää jo kohdussa lääkkeillä tai ravintolisillä, uskovat tutkijat. Ravintolisä on tehonnut esimerkiksi synnynnäiseen epämuodostumaan spina bifidaan eli selkärankahalkioon, Stachowiak muistuttaa.

Hänen ryhmänsä tutkimuksen julkaisi Translationa Psychiatry.

Korjaus 29.11. klo 9.32: Kuvatekstissä korjattu kuvien luonnehdinnat oikein päin.

Käyttäjä3448
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt2.1.2017

Skitsofrenia alkaa jo kohdussa

'' Vasemmanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, oikeanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että virheissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak '' Eikö tämä ole juuri toisinpäin? Kuten oikealla olevan kuvan ylhäällä lukee: Schizophrenia ; Vasemmalla control = kontrolli.
Lue kommentti

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?