Oikeanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, vasemmanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että vihreissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak
Oikeanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, vasemmanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että vihreissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak

Raskauden ensi kuukausina aivojen kehitys lähtee virheelliselle polulle. Tulevaisuudessa se voidaan ehkä estää lääkkeellä tai sopivalla ravinnolla, uskovat ilmiön huomanneet tutkijat.

Skitsofrenialle altistavat muutokset aivoissa alkavat jo kolmannella raskauskuukaudella. Tähän viittaavat yhdysvaltalaisten tutkijoiden kokeet ”miniaivoilla”.

Usein harhaluuloina ja -aistimuksina ilmenevä skitsofrenia eli jakomielitauti puhkeaa yleensä nuoren aikuisen iässä pari-kolmekymppisenä.

Buffalon yliopiston professori Michael Stachowiak ja hänen työtoverinsa kuitenkin esittävät, että sairauden syynä olevat rakenteelliset muutokset aivoissa kehittyvät jo paljon varhemmin.

”Sairaus on ymmärretty väärin 4000 vuotta. Meillä on vihdoin näyttöä siitä, että skitsofrenia on häiriö, joka johtuu perusluonteisista muutoksista aivojen rakenteessa ja kehityksessä”, Stachowiak sanoo yliopistonsa verkkosivulla.

Aiemmassa tutkimuksessaan ryhmä löysi yhden ratkaisevan geneettisen tekijän sairauden taustalta. Skitsofrenialle altistavia geenejä on löydetty satoja, mutta kaikkien niiden vaikutus välittyy tutkimusryhmän mukaan niin sanotun infs-reitin kautta.

Nyt uudessa tutkimuksessaan he käyttivät koeputkessa kasvatettuja miniaivoja todistaakseen, että häiriö syntyy sikiön kehityksen alkuvaiheessa.

Miniaivoilla voi jäljitellä aivojen varhaisia kehitysvaiheita kohdussa. Miniaivoihin muodostuvat muun muassa aivokammiot, aivokuori ja aivoja ja selkäydintä yhdistävä aivorunko.

Osan miniaivoista tutkijat loivat kolmen skitsofreniaa sairastavan potilaan kantasoluista. Näitä miniaivoja tutkijat sitten vertasivat vastaaviin aivomalleihin, jotka oli kasvatettu terveiltä ihmisiltä saaduista kantasoluista.

Ratkaisevat erot näkyivät miniaivojen aivokuoressa. Aivokuori on se osa aivoista, joka osallistuu monien tärkeiden henkisten toimintojen, kuten muistamisen, kielen, tarkkaavaisuuden ja tietoisuuden ylläpitoon.

Myös skitsofrenia on jäljitetty aivokuoren ongelmiin.

Skitsofreniapotilaiden soluista kasvatetuissa miniaivoissa kehitys todellakin lähti väärille teille. Hermosolujen esisolut jakaantuivat virheellisesti. Kypsiä hermosoluja päätyi vain hyvin vähän aivokuoreen.

Häiriintyneen kehityksen vuoksi tietyt aivokuoren eri osia yhdistävä hermosolut ohjautuvat väärin. Niinpä aivokuoren eri osat kytkeytyvät virheellisesti kuin pieleen kytketty tietokone.

Tutkijoiden mukaan väärinkytkennät johtuvat juuri infs-reitin häiriöistä, niin kuin heidän olettamuksensa olikin.

Muutokset tulivat esiin miniaivoissa kahden viikon kuluessa. Aika vastaa kolmea ensimmäistä raskauskuukautta sikiön kehityksessä.

Tulevaisuudessa häiriön muodostuminen voidaan kenties pysäyttää jo kohdussa lääkkeillä tai ravintolisillä, uskovat tutkijat. Ravintolisä on tehonnut esimerkiksi synnynnäiseen epämuodostumaan spina bifidaan eli selkärankahalkioon, Stachowiak muistuttaa.

Hänen ryhmänsä tutkimuksen julkaisi Translationa Psychiatry.

Korjaus 29.11. klo 9.32: Kuvatekstissä korjattu kuvien luonnehdinnat oikein päin.

Käyttäjä3448
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt2.1.2017

Skitsofrenia alkaa jo kohdussa

'' Vasemmanpuoleiset miniaivot on kasvatettu skitsofreniapotilaiden kantasoluista, oikeanpuoliset terveiden ihmisten. Sekä punaisissa kantasoluissa että virheissä hermosoluissa näkyy selvä ero, joka kertoo kehityksen häiriöistä. Kuva: M. Stachowiak '' Eikö tämä ole juuri toisinpäin? Kuten oikealla olevan kuvan ylhäällä lukee: Schizophrenia ; Vasemmalla control = kontrolli.
Lue kommentti
Käyttäjä5105
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt28.10.2017

Skitsofrenia alkaa jo kohdussa

Joskus traumojen aiheuttamaa dissosiaatiota luullaan virheellisesti skitsofreniaksi. Samoin masennus ym voi olla traumojen seurausta eikä syy. Jo haavoittunut on alttiimpi haavoittumaan lisää. Ja vielä lisää. Tätä ei haluta tietää, koska lääketeollisuus on niin valtava bisnes. Traumatisoituneille ei ole riittäviä terapioita, koska silloin nämä voisivat selvitä ilman lääkkeitä. Ne jotka haluaisivat hoitaa oikein, äänestetään ulos heti koska se maksaa. Ilkka Taipaletta ei haluttu ottaa...
Lue kommentti

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.