Skitsofrenia on osin perinnöllinen mielisairaus, jonka voisi ajatella poistuneen tautien kartalta jo kauan sitten. Sairastuneet saavat vain 0,7 kertaa niin paljon lapsia kuin terveet, minkä tulisi evolutiivisesti johtaa tautigeenien katoamiseen. Selity...

Skitsofrenia on osin perinnöllinen mielisairaus, jonka voisi ajatella poistuneen tautien kartalta jo kauan sitten. Sairastuneet saavat vain 0,7 kertaa niin paljon lapsia kuin terveet, minkä tulisi evolutiivisesti johtaa tautigeenien katoamiseen. Selitys skitsofrenian säilymiseen saattaa piillä siinä, että sille altistavat geenit suojaavat virusinfektiolta.

"Kyseessä on vasta teoria, jota tukevat epäsuorat alustavat havainnot", kertoo dosentti Hannu Lauerma Turun yliopistosta. Suomalaistutkimuksen mukaan umpilisäketulehdus on skitsofreenikoilla harvinainen. Sen laukaisijaksi epäillään mm. viruksia. On myös viitteitä siitä, että psykoottisten potilaiden sukulaisilla olisi muita vähemmän virusinfektioita. Psykiatrien perimätiedon mukaan skitsofreniaa poteneet vanhukset selvisivät dementia-potilaita todennäköisemmin hengissä influenssa-aalloista.

Lauerman mukaan on mahdollista, että levällään olevat alttiusgeenit hyödyttävät koko ihmiskuntaa, koska ne lisäävät väestön vastustuskykyä. "Vanha ajatus skitsofreenikoista ihmiskunnan yhteisen taakan kantajina saattaa pitää biologisessa mielessä paikkansa".

Tautialttius periytyy. Jos molemmilla vanhemmilla on skitsofrenia, lapsen sairastumisriski on 40 prosenttia. Terveiden vanhempien jälkeläisillä riski on prosentin luokkaa. Skitsofreniaan sairastuu noin joka sadas ihminen. Se puhkeaa usein teini-iässä ja vähän yli 20-vuotiaana.