Kuvapörssi.
Kuvapörssi.

DISC1-geeni ohjaa uudet hermosolut vääriin osoitteisiin ja piiskaa ne ylikierroksille.

Muutama vuosi sitten tunnistettu skitsofrenian kandidaattigeeni, DISC1, on vahvistumassa osalliseksi sairauteen, osoittaa tänään julkaistava yhdysvaltalaistutkimus.

Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat havaitsivat, että mikäli DISC1 toimii vajaateholla, uudet hermosolut joutuvat vääriin paikkoihin, niiden välille syntyy liikaa yhteyksiä ja niiden toiminta kiihtyy.

– Jotakin menee pieleen, eivätkä solut osaa pysäyttää itseään, toteaa tutkija Guo-li Ming.

Jo aiemmin on tiedetty, että DISC1 osallistuu aivojen kehittymiseen sikiötasolla. Nyt tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, millainen rooli DISC1:llä on aikuisen hiiren aivoissa.

Ilmeni, että normaalisti toimiva geeni valvoo uusien hermosolujen kehittymistä ja ohjaa ne oikeille paikoilleen. Sen sijaan DISC1:n vajaatoiminnasta kärsivien hiirien uudishermosolut kytkeytyvät virheellisesti.

Skitsofrenian yhdistyminen lapsuusajan jälkeen syntyneiden hermosolujen säätelyhäiriöön saattaa selittää, miksi sairaus puhkeaa useimmiten juuri aikuisuuden kynnyksellä. Jos tällöin kehittyvä uudishermosolujen sukupolvi on viallinen, aivojen kehitys lähtee väärään suuntaan.

Ongelmana on, että uudishermosolujen muodostuksesta eli neurogeneesistä tiedetään hyvin vähän. Vielä parikymmentä vuotta sitten aivoihin ei uskottu edes syntyvän uusia hermosoluja.

Tutkimuksen julkaisee Cell.