Pyöreät jäljet kuuluivat jättimäiselle kasvinsyöjäliskolle, joka kulki neljällä jalalla. Kuva: Edinburg University / Paige de Polo
Pyöreät jäljet kuuluivat jättimäiselle kasvinsyöjäliskolle, joka kulki neljällä jalalla. Kuva: Edinburg University / Paige de Polo

Tuulisella Skyen saarella on muinoin lekotellut hirmuliskoja leppeissä oloissa.

Luoteis-Skotlannin rannikolla sijaitsevalta Skyen saarelta on jälleen löydetty todisteita alueella muinoin eläneistä dinosauruksista. Saaren pohjoisosissa on kymmeniä erikokoisia dinosauruksen jälkiä, joista suurimmat ovat autonrenkaan kokoisia.

Nykyään paikalla on tuulen pieksämää rantakivikkoa, mutta kauan sitten ranta oli pehmeää, mutaista laguunia. Jälkensä siihen ovat painaneet sekä kasvinsyöjäliskot että näitä saalistaneet lihansyöjädinosaurukset, Tyrannosaurus rexin alkukantaiset serkut.

Jäljet ovat otollisissa olosuhteissa kivettyneet ja tarjoavat nyt tutkijoille mahdollisuuden kurkistaa 170 miljoonan vuoden takaiseen maailmaan.

Tuolloin maapallon mantereet muodostivat yhtenäisen jättiläismantereen, Pangaian. Dinosaurusten jäljet ovat ajalta, jolloin Pangaia alkoi hiljalleen hajota. Skotlanti sijaitsi tuolloin lähellä päiväntasaajaa ja oli ilmastoltaan hyvin miellyttävä.

”Tämä oli subtrooppinen paratiisi, luultavasti hieman sellainen kuin Florida ja Espanja ovat nykyään”, kuvailee paleontologi Steven Brusatte Edinburghin yliopistosta The Guardian -lehdelle.

Jäljet sijaitsevat rantakivikossa, joka jää nousuveden aikana veden peittoon. Ne löysi Brusatten oppilas, joka sattui kävelemään saaren rantaa otollisella hetkellä.

Jo aiemmin on tiedetty, että näillä tienoilla on dinosaurusten jälkiä. Samat tutkijat löysivät vuonna 2015 satoja kasvinsyöjäliskojen jättämiä painaumia samoilta seuduilta.

Alue on Skotlannin merkittävin dinosaurusten jälkien esiintymä ja maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen, sillä juuri tältä ajanjaksolta, jurakauden puolivälistä, löytyy niukasti dinosaurusten fossiileita ja muita merkkejä hirmuliskoista.

Nyt löydettyjen 50 jäljen joukossa on myös tunnistettavasti kolmivarpaisen dinosauruksen jälkiä. Ne kuuluvat todennäköisesti jonkinlaiselle teropodille eli kaksijalkaiselle lihansyöjäliskolle.

Jälkien koon puolesta Brusatte arvelee jälkien jättäjän olleen noin tonnin painoinen ja viiden-kuuden metrin pituinen hirmulisko, pienempi versio kuulusta Tyrannosaurus rexistä.

Dinosaurusten valtakausi maapallolla oli niin pitkä, että sitä on ihmisen vaikea hahmottaa. T. rex eli vasta sata miljoonaa vuotta tämän jäljen jättänyttä hirmuliskoa myöhemmin. Kyse onkin nyt hirmuliskojen kuninkaan varhaisesta ja pienemmästä serkusta.

Suurimmat jäljistä ovat pyöreitä ja jopa autonrenkaan kokoisia. Ne ovat muistona Skotlannissa tömistelleistä, yli kymmenen tonnin painoisista kasvinsyöjäliskoista.

Pitkäkaulaiset kasvinsyöjäliskot eli sauropodit kävelivät neljällä jalalla. Nämä jäljet jättänyt otus on ollut ehkä noin 15 metriä pitkä, Brontosauruksen tyyppinen kasvinsyöjäjättiläinen.

Jälkien perusteella on voitu hahmotella dinosaurusten kulkureittejä. Näyttää siltä, että nykyisin veden peitossa oleva rantakivikko on tuolloin kauan sitten ollut leppeä laguuni.

”Nämä näyttävät siltä kuin dinosaurukset olisivat vain hengailleet täällä, suorastaan maleksineet”, Brusatte sanoo.

Dinosaurukset talsivat rannalla ihmisen mittapuulla ehkä polvenkorkuisessa vedessä.

Alueella sijaitsevat jäljet tulevat tuottamaan vielä monta tutkimusartikkelia. Uusimman raportin julkaisi Scottish Journal of Geology.