Yhdistämme sokerin sakkaroosiin, tavalliseen pöytäsokeriin, mutta itse asiassa  nykyään on vaikea löytää elintarviketta, jossa ei olisi sokeria. Kuva: Getty Images
Yhdistämme sokerin sakkaroosiin, tavalliseen pöytäsokeriin, mutta itse asiassa nykyään on vaikea löytää elintarviketta, jossa ei olisi sokeria. Kuva: Getty Images

Makeaa terveysvaaraa on vaikea väistää.

Nykykäsityksen mukaan liiallinen sokerin saanti koettelee terveyttämme yhtä lailla kuin liiallinen rasvan käyttö. Se kääntää elimistön rasvatehtaaksi, ja seuraukset näkyvät paitsi rasvapoimuina vyötäröllä myös toimintahäiriöinä maksassa, sydämessä ja aivoissa. 

Ravintosuositusten mukaan enintään kymmenen prosenttia päivän parintuhannen kilokalorin energiantarpeesta saisi kertyä sokerista. Sokeripaloina laskien miesten maksimi on 25, naisten 22 ja alakoululaisen 15 palaa. Yksi pieni pala vastaa kahta grammaa.

Vaikka karsisi ilmiselviä sokerinlähteitä, kuten makeisia, jäätelöä, keksejä ja virvoitusjuomia, suositusmäärät ylittyvät helposti. Luonnonvarakeskuksen ravintotasetilaston mukaan me suomalaiset söimme vuonna 2017 sokeria 30,6 kiloa henkeä kohti. Tämä tarkoittaa 84:ää grammaa eli noin 40:tä pientä sokeripalaa päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syömme sokeria huomaamattamme. Sitä on monissa elintarvikkeissa, etenkin virvokkeissa ja välipaloissa mutta myös eineksissä, toisissa lisättynä makua parantamassa, toisissa luonnostaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ravitsemustutkijat eivät katso hyvällä esimerkiksi nykyistä smoothievillitystä. Yksi smoothie saattaa sisältää kuusi appelsiinia – ja runsaasti hedelmäsokeria eli fruktoosia. Tutkimusten mukaan juuri fruktoosi näyttää olevan terveyttämme uhkaavista sokereista pahin.

Tästäkin syystä tutkijat korostavat, että hedelmät ­– ja tietysti myös marjat – kannattaa syödä sellaisinaan. Saamme niiden kaikki hyvät ravintoaineet, vitamiinit, antioksidantit ja kuidut, mutta emme ylenpalttisesti sokeria. Pieni nälkä taittuu yhdellä appelsiinillä kuuden sijaan.

Pieni esimerkkivalikoima: miten paljon missäkin?

 

Lue lisää

Helmikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä selvittää, miten sokerin ja varsinkin fruktoosin runsas käyttö johtaa terveysongelmiin – ja miksi asiasta puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset näytöt haitoista saatiin jo 1960-luvulla.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Vierailija

Nuorena miehenä menin luontaistuotekauppaan ja ostin pari kiloo proteiinijauhetta. Myyjä kysy, "tartteks sä hiilaria". Katoin sitä hieman hölmistyneenä ja vastasin, "en".

Sisältö jatkuu mainoksen alla