Elävän minirobotin tekoon tarvittiin tehokas tietokone. Kuva: Douglas Blackiston /Tuftsin yliopisto
Elävän minirobotin tekoon tarvittiin tehokas tietokone. Kuva: Douglas Blackiston /Tuftsin yliopisto

Ksenobotit rakentaa ihminen, mutta ne suunnittelee algoritmi.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kertoivat alkuvuonna rakentaneensa eläviä robotteja, eräänlaisia uusia elämänmuotoja.

Vermontin yliopiston ja Tuftsin yliopiston yhteistyönä syntyneet robotit ovat hyvin pieniä, alle millimetrin kokoluokkaa.

Niiden rakennusaineena on käytetty afrikankynsisammakon (Xenopus laevis) alkion soluja. Robotit on nimetty sammakon mukaan ksenoboteiksi, englanniksi xenobot.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Itsenäisesti liikkuvilla kseno­boteilla ei ole varsinaista aineenvaihduntaa eivätkä ne tarvitse elinkaarensa aikana ravintoa. Ne elävät muutamia päiviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vahingoittuessaan ksenobotit kykenevät korjaamaan itsensä.

Ksenobotit eivät lisäänny itsenäisesti, vaan niiden valmistaminen soluista vaatii käsityötä.

Ihminen ei kuitenkaan suunnittele ksenobottien rakennetta, vaan oppiva algoritmi eli laskenteohjelma. Se pyrkii itsenäisesti kehittämään ksenobotteja määrättyyn suuntaan, matkimalla evoluutiota.

Kehitystyössä mukana ollut Michael Levin Massachusettsin Tuftsin yliopistosta luonnehti ksenobotteja uudeksi elämänmuodoksi sanomalehti Guardianin haastattelussa.

”Ne ovat ohjelmoitavia, eläviä organismeja.”

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti PNAS.

Ksenobottien toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen.

Supistelevat sydänsolut toimivat niiden moottoreina. Staattiset ihosolut muodostavat muun rakenteen, jota liike ohjaa.

Ksenobottien suunnittelusta vastaava algoritmi yhdistelee tyypillisesti 500–1 000 iho- ja sydänsolua eri muodostelmiin ja katsoo samalla, miten ne liikkuvat.

Hermostoa ksenoboteilla ei ole. Virtansa ne saavat alkioiden tapaan sisäisestä energiavarastosta, joiden avulla ne elävät tyypillisesti muutamia päiviä. Varaston tyhjentyessä ksenobotit kuolevat ja hajoavat samalla lailla kuin kuolleet solut yleensäkin.

Toistaiseksi ksenobotit eivät myöskään tee paljonkaan.

Käytännössä ne ovat soluista rakennettuja malleja, joilla algoritmin luomien rakenteiden toimivuutta voidaan testata todellisuudessa. Sammakon alkioiden tapaan ne elävät vain nesteessä.

Tutkijat voivat kuitenkin nähdä ksenoboteille tulevaisuudessa myös käytännön sovelluksia, esimerkiksi puhdistustöissä.

Sopivat ksenobotit voivat puhdistaa pintoja työntämällä roskat pois edeltään. Näin ne voisivat siivota esimerkiksi vesistöjä.

Ksenobottien pieni koko voi mahdollistaa niiden käytön myös elimistön sisällä. Kseno­botit voivat esimerkiksi puhdistaa verisuonia tai kuljettaa lääkkeitä oikeisiin paikkoihin.

Soluista koostuvina ksenobotit ensinnäkin poistuisivat hajottuaan aineenvaihdunnan mukana.

Toisekseen, tutkijat uskovat, että algoritmi löytää ihmistä tehokkaammin parhaat rakenteet.

”Ainakaan minä en tiedä, minkä muotoinen ksenobotti olisi paras suoniston puhdistaja. Mutta algoritmi voi kokeilla miljoonia erilaisia ja valita niistä parhaat”, Vermontin yliopiston tutkija Sam Kriegman kertoi The New York Timesille.

Toisaalta myös kokeiltuja suuremmat Ksenobotit voivat olla joskus mahdollisia.

Isommille ksenoboteille voitaisiin jopa rakentaa elimiä, kuten verisuonia ja yksinkertaisia silmiä, tutkijat visioivat. Nisäkkäiden soluista valmistetut ksenobotit voisivat myös selvitä kuivalla maalla.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä21554

Pitäisi saada kroppaan tuollaisia horroksessa ja jotenkin koteloituneina, jotka aktivoivuvat esimerkiksi infarktin metaboliiteista ja kuljettavat lääkkeen kohteeseen pikana tai vapauttavat saman tien.

Jotkut sammakot osaa huiseja horrostustapoja, joten CRISPRillä sammakkojen perimää ristiin tarvittaessa.

All living things have the ability to heal themselves naturally!

Sisältö jatkuu mainoksen alla