Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsas sosiaalisen median käyttö liittyi yksinäisyyden kokemiseen. Kuva: Emilia Kangasluoma
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsas sosiaalisen median käyttö liittyi yksinäisyyden kokemiseen. Kuva: Emilia Kangasluoma

Sosiaalinen media voi viedä aikaa tosielämän suhteilta ja lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.

Sosiaalisen median suurkuluttajat tuntevat olonsa muita useammin sosiaalisesti eristyneeksi, selvisi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Tutkijat eivät osaa varmuudella sanoa, johtuuko runsaampi sometus yksinäisyydestä vai toisin päin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei sometus ainakaan helpota yksinäisen oloa.

Kyselyyn vastasi yli 1 700 iältään 19–32-vuotiasta yhdysvaltalaista vuonna 2014. Kyselyssä heidän kokemansa sosiaalinen eristäytyneisyys arvioitiin tarkoitukseen tehdyn testin perusteella.

Lisäksi heiltä kysyttiin, miten runsaasti he käyttävät yhtätoista suosituinta sosiaalisen median palvelua: Facebookia, Youtubea, Twitteriä, Google Plussaa, Instagramia, Snapchatia, Redditiä, Tumbleria, Pinterestiä, Vineä ja Linkediniä.

Runsas sosiaalisen median käyttö liittyi vastausten perusteella yksinäisyyden kokemiseen.

Henkilöt, jotka viettävät somessa yli kaksi tuntia päivässä, kokivat sosiaalista eristäytyneisyyttä kaksin verroin verrattuna heihin, jotka somettivat alle puoli tuntia päivässä.

Vastaavasti henkilöt, jotka vierailivat eri sosiaalisen median palveluissa vähintään 58 kertaa viikossa, kokivat itsensä kolme kertaa eristäytyneemmiksi kuin ihmiset, jotka kurkkasivat palvelujen tarjontaa samassa ajassa alle yhdeksän kertaa.

Yhteys näkyi riippumatta henkilön koulutuksesta, tulotasosta tai muista sosiaalisista tai demografisista eroista.

Kysely ei todista ilmiön syy-seuraus-suhteita, sen toteuttaneet tutkijat muistuttavat.

”On mahdollista, että itsensä alkujaan eristäytyneeksi tunteneet nuoret aikuiset kääntyivät sosiaalisen median puoleen. Tai voi olla, että heidän runsas sosiaalisen median käyttönsä sai heidät tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi todellisesta maailmasta”, selittää tutkimuksen tiedotteessa pediatrian professori Elizabeth Miller Pittsburgin yliopiston lääketieteen keskuksesta.

”Kyse voi olla myös kummankin yhdistelmästä. Mutta vaikka sosiaalinen eristäytyneisyys olisikin tullut ensin, se ei näytä helpottuneen verkossa vietetyn ajan myötä, edes sosiaalisiksi tarkoitetuissa tilanteissa.”

Tutkijat keksivät kolme mahdollista selitystä ilmiölle. Ensinnäkin sosiaalisen median käyttö voi viedä aikaa muunlaisilta sosiaalisilta kokemuksilta.

Toisekseen ihminen voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi, kun hän sosiaalisessa mediassa näkee ystäviensä pitävän hauskaa tilanteissa, joihin häntä itseään ei ole kutsuttu.

Kolmanneksi ihmiset esittelevät sosiaalisessa mediassa elämästään vain eräänlaisen ideaaliversion, mikä voi herättää toisissa kateutta ja vääristää heidän käsitystään siitä, miten onnellista tai menestyksekästä elämää muut viettävät.

Tutkijat muistuttavat, että heidän tuloksissaan on kyse keskiarvoista. Kutakin sosiaalisen median palvelua voi käyttää lukuisilla eri tavoilla, ja osalla ihmisistä tietynlainen käyttö voi tietysti lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta toisiin ihmisiin.

Väestötasolla näyttää kuitenkin siltä, että runsaskaan sometus ei täytä ihmisen perimmäistä tarvetta kuulua joukkoon.

Tutkimuksen julkaisi American Journal of Preventive Medicine .

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1114
Liittynyt21.7.2017

Naiset pelaavat shakkia yli tasonsa miehiä vastaan

Brainwashed kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Brainwashed kirjoitti: Jostakin muistan lukeneeni, että aivan huipputason shakinpelaajilla on todettu usein olevan vaikeuksia muissa elämän haasteissa ja päivän askareissa, eli että on mielenterveyteen ja persoonallisuuteen liittyviä ongelmia: skitsofreniaa, maanisdepressiivisyyttä, autismia, narsismia ym. jne. yhtenä hyvänä esimerkkinä esim. Bobby Fisher, joka oli nuorena shakinpelaajana aikansa suurin, mutta muuten ja varttuneemmalla iällä...
Lue kommentti

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.

Antti Roine
Seuraa 
Viestejä62
Liittynyt16.3.2008

Närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa

Tämä artikkeli antaa täysin väärän kuvan totuudesta, koska kuvassa oleva Rennie-lääke ei kuulu PPI-lääkkeisiin. Rennie sisältää kalsium- ja magnesiumkarbonaatteja, jotka neutraloivat happoja. Kalsium ja magnesium ovat välttämättömiä ihmisen hyvinvoinnille. PPI-lääkkeet ovat sen sijaan monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, jotka vähentävät vatsan luonnollista suolahapon eritystä ja sotkevat pidemmän päälle tasapainon. Monissa närästyslääkkeissä käytetään myös alumiinihydroksidia happojen...
Lue kommentti