Kun luomme muistosta teknisen kopion, päähämme jää heikentynyt versio. Kuva: Getty Images
Kun luomme muistosta teknisen kopion, päähämme jää heikentynyt versio. Kuva: Getty Images

Elämysten kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa eivät auta muistamaan niitä paremmin. Todellisuudessa käy päinvastoin.

Onko strutsin silmä suurempi kuin sen aivot?

Tällaiset nippelitietokysymykset kävivät ennen aivojumpasta, mutta nykyisin vastaukset etsitään nopeasti internetistä. Puhelinnumerot, syntymäpäivät ja muut tiedot, jotka aiemmin tallensimme aivoihimme, sijaitsevat nyt älypuhelimessamme.

Muistojen ulkoistaminen esimerkiksi kirjoittamalla ei ole uusi keksintö, mutta tekniset laitteet ovat tehneet siitä helpompaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ehkä suurimman datakaatopaikan muodostavat tilannekuvaukset: sosiaalisessa mediassa julkaisemamme valokuvat ja elämäämme dokumentoivat päivitykset. Saatamme kuvitella, että kuvaaminen ja tarinoiden julkaiseminen auttavat muistamaan tapahtumia paremmin, mutta todellisuudessa käy päinvastoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkija Diana Tamir Princetonin yliopistosta Yhdysvalloista kollegoineen on havainnut, että valokuvia ottaneet ihmiset muistavat matkansa myöhemmin huonommin.

”Kun luomme kokemuksesta teknisen kopion, päähämme jää heikentynyt versio”, hän sanoo. Vastaavasti satelliittinavigaatiota käyttävät ihmiset hahmottavat reittinsä jälkeenpäin kehnommin kuin ne, jotka käyttävät karttaa.

Vapauttaa voimavaroja

Pelkkä oletus, että informaation saa tarvittaessa, näyttää vaikuttavan.

”Tällaiset tulokset viittaavat siihen, että teknologia muuttaa muistojamme, sanoo tutkija Sam Gilbert Lontoon University Collegesta.

”Yhä useammin meidän ei tarvitse muistaa sisältöä vaan ainoastaan, mistä löydämme sen.”

Tästä voi olla hyötyä. Kun koehenkilöille annettiin kaksi sanalistaa painettaviksi mieleen 20 sekunnissa, ne, jotka saivat ensimmäisen listan luettuaan tallentaa sen tietokoneeseen, muistivat toisen paremmin. Ilmeisesti kognitiivinen ulkoistaminen vapautti aivojen voimavaroja uuden tiedon vastaanottamiseen.

Jatkuva turvaaminen laitteisiin voi kuitenkin estää hahmottamasta, miten hienosti muisti tavallisesti toimii: Arvioimme koko ajan, onko jokin muistiin painamisen arvoista vai ei. Kannattaako se kirjoittaa muistiin? Pitäisikö ajastaa muistutus? Tätä kutsutaan metamuistiksi eli tietoisuudeksi omista muistikyvyistä, ja sitä teknologia häiritsee.

Testissä ihmiset, jotka saivat etsiä apua netistä, yliarvioivat testin jälkeen sekä muistissaan olevan informaation että tietämyksensä muistakin aiheista verrattuna niihin, jotka vastasivat kysymyksiin ilman apua. Älylaitetta käyttäessä hämärtyy, mikä on peräisin siitä ja mikä omasta päästä.

”Vääristymä on kuitenkin vähäinen eikä haittaa niin kauan kuin ulkoiseen apuun pääsee käsiksi”, Gilbert sanoo.

Sen sijaan usein aliarvioimme, kuinka pulassa olemme, jos tätä ulkoista tukea ei ole käytettävissä, vaikkapa kokeessa tai hätätilanteen tai teknisen katastrofin takia. Yhtä tärkeää kuin hyvä muisti on taju siitä, kuinka hyvä se oikeasti on.

Jos sinulta siis vielä joskus kysytään strutsin aivoista, kokeile päässäsi piilevää ensyklopediaa, ennen kuin hamuilet älypuhelintasi. Paina vain mieleesi, että vastaus on kyllä.

 

Lue lisää

Maaliskuun 2019 Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa brittiläiset tiedetoimittajat kertovat, että muisti toimii paljon monipuolisemmin kuin on luultu. Tutkimusten mukaan edes unohtelu ei ole vika vaan hyödyllinen ominaisuus. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä

 

Deimos
Seuraa 
Viestejä3386

Life Is Strange: Don't Be A Zombie.

Sömnö:"Olkoon siis sopimus: jos sinä et häiritse minua, minäkään en häiritse sinua."
Eppur si muove !!!
A.N. Whitehead:Filosofia alkaa ihmettelystä. Ja lopulta, kun filosofinen ajattelu on tehnyt parhaansa, ihmettely jää jäljelle.
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.
Nalle pUh: Joskus tuntuu käyvän niin, että nallekarkkikin ylittää filosofina itseään pitävän henkilön ajatuksen.

Keijona
Seuraa 
Viestejä11943

Niipäniin, ja älypuhelin tyhmentää. Kuitenkin sitä kalleimman ja parhaimman älypuhelimen omistajaa tai aktiivisinta somettajaa ihaillaan. 

 Sellaista se on porttojen babylonissa ja väärän kuninkaan päivänä, kun lakipisteen jälkeen kehityksen suunta ja ihanteen kääntyy päinvastaiseksi.  Demokratia aatteelle ja tasa-arvolle uskolliset uskovaiset kuitenkin uskovat yhä tuttuun turvalliseen ja totuttuun  omaan, ymmärtämättä tuota artikkelinkin  viestiä : Se mistä pidät  vahingoittaa sinua ja ympäristöä. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla