Ihan kuka tahansa voi äityä nettihäiriköksi. Kuva: Juhapekka Tukiainen
Ihan kuka tahansa voi äityä nettihäiriköksi. Kuva: Juhapekka Tukiainen

Pahantuulinen menee helposti mukaan, kun muutkin trollaavat.

Usein oletetaan, että nettikeskusteluissa öykkäröivät ihmiset ovat jotenkin poikkeuksellisen sivistymättömiä tai epäkohteliaita persoonia.

Stanfordin ja Cornellin yliopistojen tuore tutkimus kuitenkin paljasti, että ihan kuka tahansa meistä voi äityä nettihäiriköksi.

Havainto tuo kaivattua tietoa niille lukuisille tahoille, joiden verkossa tarjoamia keskustelupalstoja jotkut käyttäjät trollaavat eli häiriköivät pahansuovilla viesteillä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt.fi ja moni muu media ovat poistaneet mahdollisuuden kommentoida juttujaan vihapuheen takia.

Tutkijat selvittivät trollauksen psykologiaa virittämällä kokeen, jossa osa koehenkilöistä yritettiin tarkoituksella saada pahalle tuulelle.

Tähän päästiin antamalla koehenkilöiden ratkaistavaksi tehtäviä. Puolet joukosta sai helppoja tehtäviä ja puolet vaikeita.

Kun koehenkilöiden mielialaa tehtävän jälkeen selvitettiin kyselyllä, hankalan tehtävän kanssa painineet olivat odotusten mukaisesti ikävällä mielellä.

Tämän jälkeen tutkittavia pyydettiin lukemaan netistä tutkijoiden valitsema artikkeli ja kirjoittamaan lukijakommentti sen perään. Kommentteja sai halutessaan kirjoittaa useammankin. Lisäksi toisten kirjoittamia kommentteja sai halunsa mukaan äänestää hyviksi tai huonoiksi.

Koehenkilöt eivät tienneet, että tutkijat olivat kirjoittaneet keskusteluketjun kolme ensimmäistä kommentia itse. Tutkijat olivat laatineet artikkelin kommenttiketjusta kaksi versiota. Toisessa ensimmäiset puheenvuorot olivat sävyltään neutraaleja ja toisessa trollaavia. Puolet tutkittavista näki neutraalin version ja puolet kielteisen.

Ihmisen mielialalla ja hänen lukemillaan kommenteilla oli selvä vaikutus siihen, millaisessa sävyssä hän alkoi keskustella. Vain noin joka kolmas koehenkilö kirjoitti trollaavan kommentin, jos hän oli saanut ratkaistavakseen helpon koetehtävän ja jos keskusteluketjun ensimmäiset kommentit olivat asiallisia.

Sen sijaan puolet ihmisistä äityi trollaamaan, jos he olivat valmiiksi pahantuulisia hankalan tehtävän takia tai he näkivät toisten ikäviä puheenvuoroja.

Jopa kaksi kolmesta öykkäröi, jos hänen kohdalleen osuivat sekä vaikea koetehtävä että toisten trollaavat kommentit.

Ihmisen käytös nettikeskustelussa heijasteli siis sitä, millä tuulella he olivat ennen keskusteluun liittymistä ja millaiseen sävyyn toiset olivat kirjoittaneet.

Tutkimusryhmä selvitti, päteekö havainto myös oikeisiin netissä käytäviin keskusteluihin. He analysoivat televisioyhtiö CNN:n nettikeskustelut koko vuoden 2012 ajalta.

Keskusteluketjuja löytyi runsaat 200 000, ja niihin osallistui yli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää yhteensä yli 26 miljoonalla kommentilla.

Näin monen viestin lukeminen ja niiden tunneskaalan arviointi olisi ollut perin työlästä, joten tutkijat päättivät tulkita trollaaviksi sellaiset viestit, jotka toiset käyttäjät olivat ilmoittaneet häiritseviksi.

Osan näistä viesteistä keskustelujen moderaattorit olivat poistaneet.

Selvisi, että trollaavia kommentteja kirjoitetaan eniten alkuviikosta ja iltamyöhään. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että ihmiset ovat näinä aikoina tavallista kärttyisempiä.

Myös muiden keskustelijoiden mieliala näytti tarttuvan. Käyttäjät kirjoittivat keskusteluun todennäköisemmin trollaavia viestejä, jos he olivat juuri lukeneet toista keskustelua, joka sisälsi paljon häiritseviksi tulkittuja viestejä.

Pahaa mieltä ja trollausta edisti sekin, jos toiset käyttäjät olivat hiljattain ilmoittaneet pitävänsä henkilön kirjoittamia viestejä häiritsevinä.

”Jos haluamme parantaa verkkokeskustelujen laatua, on keskeistä ymmärtää, mikä oikeastaan saa jonkun käyttäytymään epäsosiaalisesti”, kertoo tiedotteessa tutkimusta tehnyt Cristian Danescu-Niculescu-Mizil. Hän työskentelee informaatiotieteen apulaisprofessorina yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa.

Yhteydet trollaamisen, vuorokaudenajan, viikonpäivän, toisten trollaavien viestien ja keskustelijan aiempien kommenttien sävyn välillä olivat perin selviä.

Tutkijat uskovat, että niiden avulla moderaattorit voisivat jopa ennakoida, lykkääkö käyttäjä ketjuun seuraavaksi ikävän viestin vai ei.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kuun vaihteessa Portlandissa tietotekniikan sosiaalisia sovellutuksia käsittelevässä konferenssissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26092
Liittynyt16.3.2005

Sopivissa oloissa kenestä tahansa tulee verkkotrolli

Joo, siinä muodostuu helposti "sopivat olot", kun inttää 10 vuotta foliohattujen kanssa siitä onko Kuussa käyty tai räjäyttikö illuminaatti jenkkien pilvenpiirtäjät nanoheliumydinpommeilla ja kuuntelee pannuhalkisten kotitarveteoreetikkojen oivaluuksia laajenevista tihentymistä tai ikosidodkaedrin muotoisista elektroneista. No, turha kai se on hullun haukkua toisella tavalla hulluja. Ei siinä kukaan osapuoli parane hulluudestaan.
Lue kommentti
wisti
Seuraa 
Viestejä9805
Liittynyt12.2.2013

Sopivissa oloissa kenestä tahansa tulee verkkotrolli

WSolsticeHOu kirjoitti: Trollit hei. Minä en ala miettimään sitä mihin aikaan viestejäni tänne kirjoitan, mutta te voisitte aina miettiä mikä teidän oma uitutuskäyränne on, ennen kuin työnnytte avaamiini aiheisiin. Kiitos. Rakkautta 1039 😁 Sinulla on jatkuvasti sama kirjoitusvirhe. Tee "se " joskus valot päällä niin huomaat, että siellä onkin vittu, eikä uittu. Muista jatkossa, jos et uskalla katsoa.
Lue kommentti
Havainnekuva kahden neutronitähden törmäyksestä. Kuva: Robin Dienel, Carnegie Institution for Science

Nobel-laite Ligon havainnot käynnistivät kuumeisen etsinnän useilla teleskoopeilla, ja etsintä palkittiin.

Juuri Nobel-palkinnolla kruunatut gravitaatioaaltojen metsästäjät kohauttavat jälleen tiedemaailmaa.

Tähtitieteilijät havaitsivat ensi kertaa sekä kaukaa avaruudesta kantautuvat gravitaatioaallot että sähkömagneettisen säteilyn, jonka sama kosminen tapahtuma lähetti liikkeelle.

Useiden eri observatorioiden havainnosta raportoitiin useissa julkaisuissa, muun muassa Naturessa.

Laitteille tallentunut tapahtuma oli kahden neutronitähden kuolintanssi 130 miljoonan valovuoden päässä. Neutronitähdet ovat jäänteitä suuremmista tähdistä, jotka ovat kuluttaneet polttoaineensa loppuun.

Neutronitähdet kieppuivat toistensa ympäri kiihtyvää vauhtia, kunnes lopulta törmäsivät yhteen.

Kuolonspiraali pani liikkeelle avaruutta värisyttäviä gravitaatioaaltoja. Aaltojen tiheys kiihtyi sitä mukaa, mitä lähemmäksi toisiaan tähdet kiertyivät, kunnes aallot loppuivat tykkänään tähtien sulautumiseen.

Minuutteja kestäneet loppukouristuksen väreet saavuttivat 17. elokuuta maapallon, missä nobeloidut Ligo-mittalaitteet sekä vastaava eurooppalainen Virgo olivat valmiina.

Kaksi Ligoa Yhdysvalloissa ja Virgo Italiassa havaitsivat gravitaatioaallot. Purkaus sai nimen GW170817 löytöpäivämääränsä mukaan.

Aikaisemmin Ligot ja Virgo olivat huippuherkillä mittareillaan havainneet gravitaatioaaltoja, jotka syntyvät kahden mustan aukon yhteensulautumisesta. Näistä ei kuitenkaan ole ollut muita merkkejä kuin avaruuden väreily.

Toisin oli neutronitähtien laita.

Pari sekuntia gravitaatioaaltojen jälkeen Yhdysvalloissa sijaitseva Fermi-laboratorio bongasi korkeaenergiaisen gammasäteilypurkauksen samasta suunnasta kuin minne gravitaatioaaltojen lähde oli paikannettu.

Gravitaatioaaltojen tarkkailijat voivat arvioida vain karkeasti kohteen sijaintia. Siksi havainnot muilla keinoin ovat kullanarvoisia.

Astronomit kiiruhtivat haravoimaan galakseja purkauksen tarkemmaksi paikantamiseksi.

Carnegien observatorion Swope-kaukoputki Chilessä oli yksi useista teleskoopeista, joita onnisti. Vajaat yksitoista tuntia gravitaatioaaltopurkauksen ohikulusta kaukoputkea käyttänyt ryhmä näki uuden kirkkaan kohteen galaksissa NGC 4993.

Kirkas kohde sai nimen Supernova Survey 17a, lyhyesti SSS17a.

Vielä ei silti ollut selvää, oliko kohde sama kuin se, joka sai aikaan gravitaatioaallot, kertoo löydössä mukana olleen Havaijin yliopiston tiedote.

Kyse saattaisi olla tähden räjähdyksestä, joka vain esiintyi samaan aikaan.

Kuusi tuntia Chilessä tehdyn havainnon jälkeen Havaijin yliopiston Pan-Starrs-obsevatorio jatkoi siitä, mihin Chilessä oli jääty.

Tutkijat Havaijilla saattoivat verrata uusia havaintojaan aiempiin. Vertailu paljasti, että kohteen hohde oli hiipunut ensimmäisistä havainnoista.

”Uuden astronomisen kohteen hiipuminen tätä tahtia on ennenkuulumatonta. Tämä on kilonovan merkki”, kertoo Pan-Starrs-observatorion johtaja Ken Chambers tiedotteessa.

Kilonova syntyy, kun kaksi erittäin tiheää kohdetta, kuten kaksi neutronitähteä tai neutronitähti ja musta aukko yhtyvät. Tapahtumassa purkautuu nopeasti hiipuvaa sähkömagneettista säteilyä.

Kilonova oli ensin sininen ja muuttui sitten punertavaksi. Värit kertoivat tapahtuman fysiikasta.

Tutkijoiden mukaan tällaisessa törmäyksessä syntyy myös raskaampia alkuaineita, kuten kultaa, hopeaa, tinaa tai platinaa.

”Neutronitähti on kuin valtavan suuri atomin ydin. Kun paiskaat kaksi sellaista valtavalla voimalla, ne menevät tuhannen päreiksi, ja siinä syntyy kaikenlaista tavaraa”, kuvailee teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta.

Raskaampien alkuaineiden synty tähtien törmäyksessä on tunnettu tosiasia.

Keskeistä uusissa havainnoissa on Enqvistin mukaan pikemminkin se, että nyt yhtä ja samaa kohdetta pystyttiin katsomaan kolmella eri tavalla: gravitaatioaalloilla, gammasädepurkauksilla ja optisilla kaukoputkilla.

”Näitä nähdään varmaan lisää. Tämä on kuin ensimmäinen viinirypäle, joka on kypsynyt. Satoa korjataan vielä pitkään ja hartaasti.”

Adhd-diagnoosin takana voi olla vain kypsymättömyys verrattuna saman syntymävuoden vanhempiin ikätovereihin.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa todennäköisemmin adhd-diagnoosin kuin alkuvuodesta syntynyt. Suomessa tehty havainto viittaa siihen, että loppuvuoden lapset voivat pelkän kypsymättömyyden vuoksi saada diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä.

Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkijat tarkastelivat kaikkia Suomessa 1991–2004-syntyneitä lapsia, jotka olivat saaneet adhd-diagnoosin seitsemänvuotiaana tai vanhempana. Heitä oli kaikkiaan kymmenisentuhatta.

Erityisesti seurannan loppupuolella korostui syntymäkuukauden vaikutus. Vuosina 2004–2011 diagnoosin saaneissa loppuvuonna syntymäpäiviään viettävät lapset olivat selvästi yliedustettuina.

Mitä myöhemmässä kohtaa vuotta lapsi oli syntynyt, sitä todennäköisemmin hän oli saanut diagnoosin, tutkijat osoittavat Lancet Psychiatry -lehden julkaisemassa tutkimuksessa.

Touko-elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia ja syys-joulukuussa syntyneet jopa 64 prosenttia todennäköisemmin kuin tammi-huhtikuussa syntyneet.

”Hämmentävää, että on näinkin suuri ero diagnooseissa sen mukaan, milloin lapsi on synytynyt”, huomauttaa tutkimusta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

”Ei ole mitään erityistä syytä, miksi loppuvuodesta syntyineillä olisi useammain adhd kuin alkuvuodesta syntyneillä. Terveen järjen tulkinta on, että loppuvuonna syntyneitä ylidiagnosoidaan”, Sourander sanoo.

Ylidiagnostisointi voi johtua siitä, että loppuvuoden lapsi vaikuttaa kypsymättömämmältä kuin samana vuonna syntyneet vanhemmat lapset. Saman vuosiluokan lapsilla voi olla ikäeroa enimmillään lähes kaksitoista kuukautta.

”Kaksitoista kuukautta on valtavan suuri ero siinä iässä, kun koulu aloitetaan. Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat lähtökohtaisesti aika erilaisessa tilanteessa. Osalla heistä on kehityksellistä kypsymättömyyttä, jonka vuoksi heille annetaan adhd-diagnoosi.”

Souranderin mukaan adhd-diagnoosit painottuvat loppuvuoden lapsille kaikissa maissa, missä koulun aloittamisessa ei ole joustavuutta vaan pyritään siihen, että koko ikäluokka aloittaa samana vuonna. Juuri joustoa pitäisikin lisätä.

”Lasten kannalta olisi parasta, jos koulu alkaisi puolen vuoden välein, vaikka se ei olekaan käytännössä todennäköistä. On olemassa lapsia, joille aikalisä eskarissa on järkevä ratkaisu”, Sourander sanoo.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä3591
Liittynyt29.8.2015

Loppuvuoden lapset saavat helpommin adhd-diagnoosin

Jokainen, joka on joutunut näitä asioita lukemaan, on yhtä yllättynyt kuin se henkilö, joka menee suihkuun ja huomaa, että taas se vesi on märkää. Ei siinä mitään muuta, mutta kun tämä on vuosikymmeniä vanhaa tietoa. Jopa serotoniini-hypoteesia (toinen ikuinen ruikutuksen aihe alkuinnostuksen jälkeen) ollaan kaatamassa. Katoaako lääkkeet? En usko, ei näiden lääkkeiden syöttöä lähestulkoon varmasti lopeteta, vaikka moni psykiatrikin ihmettelee touhua epävirallisissa yhteyksissä. Kysymys onkin...
Lue kommentti

Ruhollah.