Tietokone on tässä korostanut niitä harjanteita, joita meillä kaikilla on sormenpäissämme. Kuva: DAVID BECKER / SCIENCE PHOTO LIBRARY
Tietokone on tässä korostanut niitä harjanteita, joita meillä kaikilla on sormenpäissämme. Kuva: DAVID BECKER / SCIENCE PHOTO LIBRARY

Harjanteiden herkät kohdat ovat vain noin 0,4 millimetriä leveitä.

Sormenpäässä tuntoaisti on herkimmillään. Sen tuntee ihan näpeissä, kuuluu sanonta.

Sormien herkkyyttä saa kiittää sormenjäljen kaarien harjanteista. Sormenjäljissä ihon pinnalla tosiaan on myös harjanteita. Kohoumat ovat niin pieniä, että niitä ei näe paljain silmin.

”Harjanteiden avulla saamme tarkkaa tietoa siitä, mitä kosketamme”, sanoo tutkija Ewa Jarocka ruotsalaisesta Uumajan yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aiemmin on pohdittu yksilöllisesti mutkittelevien sormenjälkiemme kehittyneen sitä varten, että niiden avulla saa paremman otteen esineistä. Ne tuovat kitkaa sormien ja esineen pinnan väliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisten tulkintojen mukaan sormenjäljet tuovat kosketukseen erityistä herkkyyttä.

Jarocka päätti tutkia asiaa kollegansa kanssa. Hän pyysi koehenkilöiksi kuusi 20–30-vuotiasta miestä ja kuusi samanikäistä naista. Koehenkilöt lojuivat kokeessa mukavasti hammaslääkärin tuolissa. Samalla he pitivät sormenpäitään aloillaan.

Sitten tutkijat kuljettivat sormenpäissä korttia, jonka pinnalla oli pieniä, päästään tasapäisiä kohoumia. Niistä jokainen oli vain alle puolen millimetrin korkuinen. Kortteja kuljetettiin sormenpäiden yli eri suuntiin eri nopeuksilla.

Kun kortti liikkui sormenpäässä, tutkijat mittasivat yhden ainoan hermosolun sähköistä aktiivisuutta. Tähän he käyttivät elektrodeja, jotka oli tehty alkuaine volframista. Elektrodit oli asetettu koehenkilön käsivarren hermoihin.

Tarkkojen mittausten avulla tutkijat saivat selville, mistä kohtaa sormenpäätä tieto aistimuksesta eteni hermoissa. Kävi ilmi, että nämä sormenpään herkät kohdat olivat hyvin pieniä, vain noin 0,4 millimetriä leveitä.

Tutkijoiden iso löytö oli se, että nämä herkät kohdat esiintyivät tietyssä muodossa, aina sormenjäljen harjanteen mukaisesti, kertoo New Scientist -lehti.

Jarocka siirsi piikikästä korttia sormen päällä monella tapaa. Silti sormenpäistä välittynyt tieto pysyi samana. Tämä viittaa vahvasti siihen, että hermoradat mukailivat sormenjäljen harjanteen mutkittelua. Ne olivat osa sitä.

Meillä on sormenpäissämme monia herkkiä kohtia. Niistä jokainen välittää tietoa noin 0,4 millimetrin alueelta. Se on suunnilleen sama leveys kuin sormenjäljen harjanteen keskimääräinen leveys, Jarocka tulkitsee.

Aivomme saavat sormenpäistä näin tarkkaa tietoa. Se selittää, miksi olemme käsistämme niin käteviä ja miksi juuri sormenpäät ovat niin herkkiä.

Toki sormenjäljet myös parantavat otetta. Tutkimus paljasti kuitenkin sen, miten tärkeä rooli sormenpäiden harjanteilla on kosketuksessa.

Sormenpäistä kertoi neurotieteen julkaisu JNeurosci.

Sisältö jatkuu mainoksen alla