Tutkimus tehtiin hamstereilla. Kuva: Wikimedia Commons
Tutkimus tehtiin hamstereilla. Kuva: Wikimedia Commons

Suolistobakteerien on ennestään tiedetty voivan vaikuttaa mielialaan, mutta hamstereilla tehty tutkimus vahvisti, että vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan.

Tuore kultahamstereilla tehty tutkimus viittaa siihen, että sosiaalisen tilanteen aiheuttama stressi voi muuttaa suoliston bakteerikannan koostumusta. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Behavioural Brain Research.

Yhdysvaltalaisen Georgian osavaltionyliopiston tutkijat olivat kiinnostuneita havainnoista, joiden mukaan suolistossa elävät bakteerilajit voivat vaikuttaa ihmisen psyykeen ja toisin päin.

He halusivat testata, horjuuko suolistobakteerien herkkä tasapaino kaikista tyypillisimmästä ihmisten arjessaan kokemasta psyykkisestä stressin muodosta, sosiaalisesta stressistä.

Sosiaalista stressiä syntyy tilanteissa, joissa tunnemme kanssakäymisen toisten ihmisten kanssa jollain tavoin epämiellyttävänä, esimerkiksi toisen arvaamattoman tai uhkaavan käytöksen takia.

Koe-eläimiksi valittiin kultahamstereita, sillä ne määrittelevät heti tavatessaan keskinäisen sosiaalisen arvojärjestyksensä. Ne jos mitkä siis kokevat kohdatessaan sosiaalista stressiä.

Kokeessa tutkijat ottivat uroshamstereilta ensin ulostenäytteen ja päästivät ne sitten samaan tilaan mittaamaan keskinäistä paremmuuttaan. Kun voittaja ja häviäjä olivat selvillä, tutkijat keräsivät uudet näytteet.

Tapaamisia järjestettiin yhdeksän kappaletta, ja tutkijat purkittivat papanoita vielä viimeistenkin treffien jälkeen. Vertailun vuoksi suoliston mikrobikirjoa seurattiin myös hamstereilla, jotka saivat pysytellä omissa oloissaan ilman stressaavia kohtaamisia.

”Huomasimme, että yksikin altistus sosiaaliselle stressille aiheuttaa suoliston mikrobistossa samanlaisen muutoksen kuin mitä on nähtävissä muiden, vakavampien fyysisten stressitekijöiden jälkeen. Muutos myös kasvaa toistojen myötä”, selittää tiedotteessa tutkimusta tehnyt neurotieteen professori Kim Huhman.

Koska hävinneiltä hamstereilta mitattiin korkeammat stressihormonitasot kuin voittaneilta, tutkijat olettivat, että niiden mikrobistokin muuttuisi enemmän. Lopputulos kuitenkin yllätti.

”Mielenkiintoisesti huomasimme, että sosiaalinen stressi johti kokonaisuudessaan samanlaisiin muutoksiin riippumatta siitä, kumpi voitti. Vaikutus kohdistui tosin voittajilla ja häviäjillä jossain määrin eri bakteerilajeihin. Voi olla, että sosiaalinen stressi vaikutti vahvemmin alistettuihin eläimiin, mutta emme voi sanoa eroa suureksi.”

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että suoliston ja aivojen välinen viestintä on kahdensuuntaista, ja stressi tosiaankin vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Se antaa viitteitä myös siitä, että jotkin tietyt bakteerilajit vaikuttavat siihen, miten yksilö vastaa sosiaaliseen stressiin.

Aiemmin muutosten suolistobakteereissa on todettu liittyvän muun muassa masennukseen, mutta monessa tutkimuksessa on jäänyt epäselväksi, kumpi on syy ja kumpi seuraus.