Sosiaalisen eläimen suhteet muovaavat aivoja. Kuva: Wikimedia Commons
Sosiaalisen eläimen suhteet muovaavat aivoja. Kuva: Wikimedia Commons

Hallitseva rooli kasvattaa eri aivoalueita kuin alempi, osoittavat apinatutkimukset.

Hallitsevassa asemassa olevan kädellisen aivot eroavat alempiarvoisen lajitoverin aivoista paitsi osiensa koossa myös yhteyksissään, osoittavat Oxfordin yliopiston tutkijat Plos Biology -lehdessä.

Tutkimuksessa määritettiin 25 makakin asema laumansa sosiaalisessa arvojärjestyksessä sekä kuvattiin niiden aivoja magneettikuvauslaitteilla.

Hallitsevilla eläimillä oli korostuneesti kasvanut aivopiiri, johon kuuluvat mantelitumakkeet, Raphe- eli keskiviivatumakkeet sekä hypotalamus. Mantelitumakkeen tiedetään liittyvän oppimiseen sekä sosiaalisen ja tunnetiedon käsittelyyn. Manteli- ja keskiviivatumakkeet säätelevät hermovälittäjäaineita ja -hormoneita, kuten serotoniinia ja oksitosiinia.

Hierarkian alemman tason makakeilla oli puolestaan korostunut aivojuovio. Tämä osa aivoista osallistuu omien valintojen ja tekojen seurausten oppimiseen.

Myös toiminnan vilkkaus samoilla aivoalueilla oli yhteydessä asemaan yhteisössä.

Tutkijat löysivät lisäksi aivojen osia, joiden eroihin vaikutti sekä lauman koko että yksilön asema sen hierarkiassa. Kyseiset osat säätävät kasvonilmeiden ja eleiden tulkitsemista sekä lajitovereiden aikeiden ymmärtämistä ja käyttäytymisen ennustamista.

Tutkijat eivät vielä pysty päättelemään, ovatko aivot jo alkuaan erilaiset vai syntyykö ero erilaisen sosiaalisen aseman seurauksena. On mahdollista, että sosiaaliseen asemaan liittyvät haasteet lisäävät sellaisten aivoalueiden kasvua, jotka edistävät haasteista selviämistä. Saattaa olla myös niin, että tietynlaisilla aivoilla päädytään tiettyihin sosiaalisiin asemiin. ”Todennäköisesti molemmat vaikutusketjut tuottavat sosiaaliseen asemaan sopivaa käyttäytymistä”, arvioi tutkija MaryAnn Noonan Oxfordin yliopiston tiedotteen mukaan.

Vaikka tutkimus tehtiin makakeilla, tutkijat uskovat tulostensa kertovan myös ihmisistä ja heidän aivoistaan. Toisaalta he muistuttavat, että sosiaalinen asema vaihtelee elämänvaiheiden ja tilanteiden mukaan.

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Liittynyt25.12.2008

Sosiaalisen aseman näkee aivoista

-:)lauri 11.09.2014 klo 19:26 Pohdinkin tuossa lähinnä vain sitä (ainakin toispuoleisesti suurentunut mantelitumake), että millaiset ihmiset mahdollisesti ryhtyvät johtamaan toimintaa tai kokevat olevansa päteviä johtotehtäviin sellaisillakin tiedon ja tekemisen alueilla, joissa heillä ei olisi minkäänlaista pätevyyttä arvioida sen enempää järjettömiä kuin järjellisiäkään päätöksiä. Veikkaan että ihmiset jotka ei osaa pelätä epäonnistumista saattavat helpostikkin ottaa haasteen vastaan josta...
Lue kommentti

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä