Turkulaisia sotalapsia.
Turkulaisia sotalapsia.

Siirto Ruotsiin kerrytti fyysistä ja psyykkistä vaivaa.

Sodan vuoksi Ruotsiin siirrettyjen suomalaislasten elämä on ollut selvästi vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden. Sotalapsilla on ollut suurempi riski saada sydänsairaus ja diabetes, minkä lisäksi heillä on ollut enemmän mielenterveysongelmia ja heikommat tulot työuralla.

Tiedot perustuvat Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimukseen, jossa on seurattu niin sanottua Helsinki-kohorttia. Pitkittäistutkimukseen on osallistunut 13 345 Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla vuosina 1934–44 syntynyttä miestä ja naista. Tästä joukosta 1 778 on ollut sotalapsena.

"Varhaisen stressin merkitys elämänkaareen oli huomattava, vaikka suurin osa sotalapsista koki sotalapsuuden myönteisenä kokemuksena jälkikäteen", kertoo Helsingin yliopiston tutkija Anu-Katriina Pesonen Akatemian tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kohonneen sydäntauti- ja diabetesriskin lisäksi sotalasten puberteetti aikaistui ja stressiherkkyys lisääntyi. Lisäksi sotalapset saivat ensimmäisen oman lapsen nuoremmalla iällä kuin Suomeen jääneet, lasten syntymävuosien väli oli lyhyempi ja lapsiluku suurempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sotalapsuus lisäsi niin ikään mielenterveyden riskejä, erityisesti persoonallisuus- ja päihdehäiriöitä. Riski aikuisiän mielenterveyden häiriöihin oli noin kaksinkertainen sotalapsiksi lähteneiden ylempien virkamiesten lapsilla. Matalammissa sosiaaliluokissa sotalapsuus ei lisännyt jo ennestään kohonnutta riskiä.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että sotalapsipojat pärjäsivät hieman heikommin kognitiivisissa testeissä armeijassa ja vanhuusiässä.

Sotalasten työura osoittautui takkuisemmaksi kuin muilla. Heidän tulokehityksensä on ollut heikompaa koko työssäoloajan, ja heillä on ollut suurempi riski joutua aikuisena sosioekonomisesti heikompaan asemaan kuin oma isä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla