Virvelinheittäjät tietävät kokemuksesta, että siima katkeaa yleensä solmusta. Mutta missä kohdassa solmua rasitus kasvaa niin suureksi, ettei siima enää kestä?
Sekin on nyt selvitetty, kun tutkijat älysivät käyttää öljytystä spagetista tehtyjä solmuja...

Virvelinheittäjät tietävät kokemuksesta, että siima katkeaa yleensä solmusta. Mutta missä kohdassa solmua rasitus kasvaa niin suureksi, ettei siima enää kestä?

Sekin on nyt selvitetty, kun tutkijat älysivät käyttää öljytystä spagetista tehtyjä solmuja. Niillä katkeaminen saatiin sen verran hitaaksi, että spagetin murtumiseen johtavat tapahtumat voitiin elokuvata.

Nailonsiima katkeaa niin äkisti, ettei nopeinkaan pikakuvaus ehdi seurata mukana, kertoo kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluva Giovanni Dietler sveitsiläisestä Lausannen yliopistosta. Siinä syy spagetin käyttöön.

Solmuraportti on julkaistu New Journal of Physics -verkkolehdessä.

Solmu voi olla hyvinkin mutkikas, mutta katkeamiskohta näyttää aina olevan siinä, missä siima viimeisen kerran kaartuu jyrkästi ennen kuin jättää solmun.

Nollatutkimustako? Ei suinkaan, sillä tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi proteiinikemiassa, kun selvitetään, miten lujasti tippaleiväksi laskostunut proteiini pysyy koossa.