Stephen Hawking New Yorkissa 2016. Kuva: Lucas Jackson / Reuters
Stephen Hawking New Yorkissa 2016. Kuva: Lucas Jackson / Reuters

Stephen Hawking oli tieteen supertähti, jonka ansiosta kosmologia ja maailmankaikkeuden vaikeatkin ilmiöt alkoivat kiinnostaa tavallisia ihmisiä.

Stephen Hawkingin merkitys oli suuri etenkin tieteen popularisoijana. Hän nosti esille ihmisen ja maailmankaikkeuden yhteyden. Hän toi mustat aukot tavallisille kansalaisille”, tähtitieteen professori Esko Valtaoja tiivistää.

Brittiläinen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking kuoli varhain keskiviikkona 76-vuotiaana vaikeaan liikehermoja rappeuttavaan sairauteen, jonka vuoksi hän joutui käyttämään pyörätuolia vuosikymmenien ajan.

Vaikka Hawking oli myös puhekyvytön henkitorveen tehdyn avanteen takia, hän pystyi viestimään puhesyntetisaattorin avulla ja tekemään tieteellistä työtä. Hän pystyi välittämään valtavan älynsä ja viiltävän huumorinsa ansiosta viisaita näkemyksiä tieteen ja maailman tilasta ja ihmiskunnan huomisesta.

Hawking oli suurelle yleisölle ehkä tunnetuin nykyajan fyysikoista. Hawkingia kuvaillaan brittiläisissä viestimissä nykyisen luonnontieteen kirkkaimmaksi tähdeksi, jonka ansiosta kosmologia ja maailmankaikkeuden vaikeatkin ilmiöt alkoivat kiinnostaa tavallisia ihmisiä.

Hawking teki käsittämättömästä käsitettävää, mutta hänen varsinaiset tutkimuksensa saattavat olla tavalliselle kansalaiselle haasteellisia ymmärtää.

Väitöskirjaa Cambridgen yliopistossa 2000-luvulla tehnyt Helsingin yliopiston professori Peter Johansson tiivistää, että Hawking oli eittämättä merkittäviä fyysikoita, mutta rinnastukset Newtoniin ja Einsteiniin ovat hieman liioiteltuja.

Kosmologi Syksy Räsänen tarkentaa, että Hawking oli 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä gravitaatiotutkijoita. Hän ei ollut ehkä kymmenen merkittävimmän fyysikon tai kosmologin joukossa. Universumia ja mustia aukkoja muovaavan painovoiman selvittäjänä hän on kärkikaartia.

Hawkingin kosmologi George Ellisin kanssa kirjoittama oppikirja The Large Scale Structure of Space-Time on Räsäsen mukaan alan armoitettu klassikko.

Hawking ei saanut kovassa fyysikoiden välisessä kilpailussa Nobelin palkintoa, joka yleensä annetaan todennetuista havainnoista. Esimerkiksi Hawkingin laskemaa mustan aukon säteilyä on hyvin vaikea havainnoida, vaikka tutkimus on teoreettisesti kestävä ja tavattoman siteerattu.

Hawkingin tieteellinen läpimurto oli vuonna 1970, jolloin hän osoitti brittiläisen fyysikon Roger Penrosen kanssa, että maailmankaikkeus alkoi yleisen suhteellisuusteorian perusteella singulariteetista, äärimmäisen tiheästä pisteestä.

He osoittivat Räsäsen mukaan, että maailmankaikkeudessa on vähintään yksi singulariteetti, mutta eivät sitä, onko se alussa vai muualla. Alkuräjähdys oli tavallaan kuin mustan aukon romahdus takaperin esitettynä.

Penrose sittemmin muisteli The Guardianin mukaan, miten päättäväisesti Hawking paneutui työhönsä, koska hän ei uskonut elävänsä kovin kauan.

Hawking muistetaan ennen kaikkea mainitusta mustien aukkojen säteilystä, mikä kuulostaa jo käsitteenä ristiriitaiselta. Miten mustat aukot voisivat säteillä, jos kaikki valoa myöten putoaa niiden pohjattomaan painovoimakuiluun?

Hawking esitti päin vastoin, että mustat aukot eivät vain säteile vaan myös menettävät massaansa, ja lopulta katoavat maailmankaikkeudesta.

Mustan aukon säteily perustuu ajatukseen, että avaruudessa syntyy jatkuvasti hiukkas-antihiukkaspareja, jotka saman tien tuhoavat toisensa.

Jos toinen syntyvistä virtuaalihiukkasista kuitenkin putoaa mustaan aukkoon, jäljelle jäävä hiukkanen jää säteilemään. Jos putoava hiukkanen on antihiukkanen, mustan aukon massa pienenee. Säteily on kuitenkin niin vähäistä, että tavallisen mustan aukon elinikä on pidempi kuin maailmankaikkeuden.

Hawking täydensi maailmankaikkeuden syntymallia 1980-luvulla kvanttifysiikkaan perustuvalla oletuksella, jonka mukaan ajalla ei ole lainkaan alkua eikä loppua.

Sen mukaan maailmankaikkeus on myös ajan kannalta reunaton. Hän totesi luonteenomaiseen tapaansa, että jos ei ole alkua eikä loppua, tarvitaanko enää jumalaa käynnistämään tai päättämään todellisuutta.

 

Vaikka Hawking ei saanut Nobelin palkintoa, hänen uransa oli näyttävä. Esimerkiksi vuonna 1974 hänet kutsuttiin Englannin kuninkaallisen tiedeseuran Royal Societyn jäseneksi yhtenä kaikkien aikojen nuorimmista tiedemiehistä.

Vuonna 1979 hänestä tuli Cambridgen yliopiston professori samalle oppituolille, jota painovoimalakien keksijä Isaac Newton hoiti 1600-luvulla.

Työtään Hawking kuvaili kansantajuisesti teoksessaan Ajan lyhyt historia, joka oli valtava myyntimenestys. Fysiikan teorioista kertovaa kirjaa myytiin ainakin kymmenen miljoonaa kappaletta, ja se käännettiin neljällekymmenelle kielelle.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9713
Liittynyt20.6.2009

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

HuuHaata kirjoitti: Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi...
Lue kommentti

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen rohkeana: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"