Stonehengen kivikehä on suosittu nähtävyys. Kuva: Wikimedia Commons
Stonehengen kivikehä on suosittu nähtävyys. Kuva: Wikimedia Commons

Maanviljelyn toivat Britanniaan muuttajat nykyisen Espanjan ja Portugalin alueelta yli 6 000 vuotta sitten.

Stonehengen kuuluisan kivikehän rakensivat Britanniassa ihmiset, jotka olivat tulleet maahan Iberian niemimaalta, siis nykyisen Espanjan ja Portugalin alueelta.

He saapuivat Britanniaan noin 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alun perin he olivat lähteneet Anatolian eli nykyisen Turkin alueelta ja päätyneet Välimeren kautta Iberian niemimaalle.

Näillä siirtolaisilla oli taito, joka muutti Britannian. He hallitsivat maanviljelyn. Ennen näitä siirtolaisia Britanniassa asui vain metsästäjä-kerääjien ryhmiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä muuttoliike on paljastunut muinaisista dna-näytteistä, joita on otettu samaan aikaan eläneiden kivikauden ajan ihmisen jäänteistä Britanniassa ja Euroopassa. Tutkimuksen julkaisi Nature Ecology & Evolution.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Britannia oli vain yksi päätepiste Anatoliasta tulleiden ihmisten isossa muutossa kohti Eurooppaa. Se alkoi noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua eli 8 000 vuotta sitten. Muuttoliikkeen mukana maatalous levisi kaikkialle Manner-Eurooppaan.

Yksi varhaisten viljelijöiden ryhmä seurasi Tonavaa Keski-Eurooppaan. Toinen ryhmä menikin länteen Välimeren kautta.

Ennen tätä suurta muuttoa Euroopassa eli hajallaan pieniä ihmisten ryhmiä, jotka metsästivät eläimiä ja keräsivät villejä kasveja. He myös vaelsivat paikasta toiseen.

Kivikauden britit olivat suurelta osin lähtöisin ryhmistä, joka liikkui Välimeren reittiä. Ne joko vaelsivat rannikkoa pitkin tai siirtyivät joskus veneillä saarelta toiselle, sanovat muinais-dna:ta tutkineet geneetikot.

He saivat dna-näytteet 67 muuttaneesta ihmisestä. Luut löytyivät luolista ja kivikehien läheltä.

Kun tutkijat selvittivät varhaisen brittiläisten viljelijöiden dna:ta, se muistutti läheisesti Iberian alueen ihmisten dna:ta.

Osa Iberian alueen maanviljelijöistä siirtyi Ranskan kautta pohjoiseen. He ehkä saapuivat Brittein saarille lännestä eli nykyisen Walesin tai Lounais-Englannin kautta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Maatalouden lisäksi maahanmuuttajat toivat mukanaan perinteen, jossa heimot rakensivat isoja monumentteja kivipaaseista. Niitä kutsutaan megaliiteiksi.

Kuuluisa Stonehengen rakentaminen alkoi noin 3 000 ennen ajanlaskun alkua Wiltshiressä eteläisessä Englannissa. Se on osa megaliittien perinnettä. Kivikehiä on paljon muuallakin Britanniassa.

Britannian länsiosissa asui ennestään myös metsästäjä-kerääjien ryhmiä jo noin 4 000 eaa. Dna-näytteet kuitenkin osoittavat, että nämä paikalliset ja uudet tulokkaat eivät risteytyneet juurikaan.

”Emme löytäneet selvää näyttöä Iberiasta tulleiden ihmisten dna:ssa paikallisesta metsästäjä-kerääjien esi-isästä”, sanoo tohtori Tom Booth. Hän on muinais-dna:n asiantuntija Lontoon luonnonhistorian museossa.

”Tämä ei tarkoita, että nämä ryhmät eivät olisi sekoittuneet geneettisesti lainkaan. Britanniassa jo asuneen väestön koko oli ehkä niin pieni, että heidän jälkiään ei jäänyt perimään.”

Britanniaan tulleet maanviljelijät olivat jo joutuneet matkalla sovittamaan maanviljelyä erilaisiin ilmastoihin.

Kun he saapuivat Britanniaan, heillä oli jo erilaisia maanviljelyn työkaluja. He olivat myös valmistautuneet sellaisten viljelykasvien kasvatukseen, jotka pärjäävät luoteisen Euroopan ilmastossa.

Britannia koko vielä yhden ison väestömuutoksen kivikaudella. Noin vuonna 2 450 ennen ajanlaskun alkua ensimmäisten maanviljelijöiden jälkeläiset korvautuivat lähes kokonaan uudella väestöllä. He puolestaan tulivat Britanniaan Manner-Euroopasta.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5490

Tokkura kirjoitti:
Kampakeraamiset SU-kansat aloittivat Suomessakin maanviljelyksen 1000 vuotta sitten. "

Perkele! EI kun 1000 vuotta ENNEN - eli 7000 vuotta sitten kuin Britanniassa ja Ruotsissa!

Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet - onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta. Varhaisin metsänraivausvaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 - 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykasvina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka).

Viljely alkoi 2000 vuotta oletettua aikaisemmin

Tulokset ovat merkittäviä. Ne osoittavat viljelyn alkaneen Suomessa yli 2000 vuotta oletettua aikaisemmin, suurin piirtein samaan aikaan kuin maanviljely levisi Keski-Eurooppaan. Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta käsin vasta 2900 eKr. alkaen ns. nuorakeraamisen kulttuurin välityksellä. Kouvolasta löydetty vanhin viljelylaji, tattari, on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattarilöytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavuttaa Suomen.

Nyt löydetyt viljelyn merkit eivät muuta Suomen kivikauden asukkaita maanviljelijöiksi. Kalastus ja metsästys olivat kivikaudella pääelinkeinoja.

Huhdasjärven alueen esihistorian intensiivisin maankäyttövaihe ajoittuu rautakaudelle. 600-luvulla jKr. rantalehdot raivattiin ohranviljelyä varten, ja 900-luvun alussa viljelyn painopiste siirtyi kuusimetsien kaskeamiseen ja rukiin viljelyyn. Oletetulla erämaa-alueella on siis varhaisempi maanviljelyshistoria kuin aiemmin on oletettu.

Tutkimusryhmä: FT Teija Alenius (paleoekologia), FT Antti Lahelma (arkeologia), FT Teemu Mökkönen (arkeologia), Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.

Lisätietoja ja yhteydenotot: arkeologi Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, teemu.mokkonen(at)helsinki.fi

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5490

Kampakeraamiset SU-kansat aloittivat Suomessakin maanviljelyksen 1000 vuotta sitten. On jopa niin, että sana "ugri" on indoeurooppalainen ja tarkoittaa viljelijää!
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=augti
"...  áugti   (auga, augo) wachsen

[Bendras ide. žodis – arm.] ačem, aor. ačec̣i ‘augu’. [Lit.:] Hübschmann, Armenische Grammatik, Leipzig, I, 1897, vocat.; Walde Pokorny I, 22, išn. 1, 173; Walde Hofmann, Lateinisches etymologisches Wörterbuch, I, 1938, 82; Adjarian, Armenisches Wurzelwörterbuch I, 1926, 172.

Šį žodį norima dėti prie šaknų *аu̯еg-, *aug-, *ug- ‘didinti = suurentua, augti = kasvaa, kilti = nousta, puolustaa’, kurios yra visose ide. kalbose (išskyrus sl.): s. i. (pohjoisintia) ugrá- ‘galingas =osaava’, av. ugra- ‘stiprus = luja’, lo. augeo, -ere ‘didinu = kasvan’, augos ‘didinimas = kasvu’ kaip augustus ‘pašventintas = juhlittava, šventas = pyhä, pakilus = ylevä ’, pamatinis žodis aukan, auknan ‘gausėti = runsastua, didėti = kasvaa’, s. v. a. ouhhon ‘didinti = isotella (uhota?), gausinti’, lie. áugu, áugti ‘wachsen = kasvaa’ áukštas ‘hoch = korkea’ ir kt. Šiai šakniai būdinga s-plėtiniai (senovėj veikiausiai dezideratyvinio pobūdžio, plg. Ernout-Meillet, Dictionnaire étymologique de la langue latine, ³1951, 103), ne tik lie. žodyje áukštas, bet ir gr. ἀ(ϝ)έξω, αὔξω [aukso], αὐξάνω, go. wahsjan, s. i. ukṣati ‘stiprina = lujittua’, av. uxšyaiti ‘t. p.’, toch. A oksiš ‘auga = kasvaa’, A okšu, B aukšu ‘senas = vanha’, Pokorny IEW, 85. Labai sunku arm. formą garsiniu požiūriu susieti su anksčiau minėtomis šaknimis. […] [77] Veikiausiai keblu iš grynai vardažodinių, nominalinių darinių (germ., bl., sl.) ir aiškintinos arm. veiksmažodinės formos ačem vesti vieną veiksmažodinę šaknį. Taigi čia mes negausime jokių tikrų rezultatų.

Šaltinis: Solta 1960, 76t. ... "

Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. . ... "

Sisältö jatkuu mainoksen alla