Usealla miehellä hiukset alkavat harveta, kun ikää kertyy. Kuva: Shutterstock
Usealla miehellä hiukset alkavat harveta, kun ikää kertyy. Kuva: Shutterstock

Tuoreen tutkimuksen mukaan taustalla on stressihormoni noradrenaliini.

Kerrotaan ihmisistä, jotka ovat harmaantuneet nopeasti rankkojen elämänkokemusten jälkeen. Nyt Harvardin yliopiston kantasolubiologit ovat selvittäneet juurta jaksain, millaista myllerrystä henkinen rasitus aiheuttaa karvatuppien soluissa.

Tutkijat ovat paikantaneet tarkasti ne solutason mekanismit, jotka johtavat kuontalon harvenemiseen ja harmaantumiseen – ainakin hiirillä.

Hyvin yksinkertaistetusti he havaitsivat seuraavaa: pitkäkestoisessa stressissä elimistön erittämä noradrenaliini ehdyttää karvatuppien värivarastot. Turkki vaalenee.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Stressihormoni puolestaan lamauttaa karvatuppien toiminnan niin, että luontaisesti irtoavien karvojen tilalle ei enää kasva uusia. Turkki harvenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihminen ei ole hiiri, mutta kaikilla nisäkkäillä karvoituksen biologia on valtaosin niin yhteneväinen, että tutkijat uskovat samankaltaisten mekanismien selittävän stressin vaikutuksia hiuksiin myös ihmisillä.

Professori Ya-Chieh Hsun tutkimusryhmä on julkaissut tuloksiaan arvostetussa Nature-tiedelehdessä. Tutkimus ahdistuneiden hiirten turkin vaalenemisesta ilmestyi viime vuonna, ja äskettäisessä tutkimuksessa ryhmä paikansi mekanismin karvanlähdön taustalla.

Ihmisellä on päässään keskimäärin 100 000 hiustuppea. Niistä puskee jatkuvasti esiin uutta tukkaa, jopa puoli millimetriä päivässä, niin kauan kuin hiustupissa riittää kantasoluja.

Kantasoluja on kahdenlaisia: toiset toimivat väritehtaana ja toiset kasvattavat uusia hiuksia. Ensinnäkin melanosyyttien kantasolut valmistavat soluja, jotka tekevät väripigmenttiä. Ne värjäävät uusia hiuksia, kunnes väritehtaan kantasolut ehtyvät. Värikasetti loppuu kaikilta, jos vain elää tarpeeksi vanhaksi.

Hiustupen kantasolut mahdollistavat kasvun. Hius kasvaa aikansa, kunnes hiustupen kantasolut menevät lepotilaan. Hius alkaa rappeutua ja lopulta irtoaa. Yksittäinen hius viihtyy päässä keskimäärin kuusi vuotta.

Tutkijat havaitsivat nyt, että stressi lamauttaa hiirillä nämä kasvun kantasolut niin, että kun karvat irtoavat, niiden tilalle ei kasvakaan uusia. Ihmiselläkin on havaittu, että raskas stressi voi harventaa hiuksia.

Tämän selvittämiseksi oli kiusattava hiiriä. Niitä pidettiin jatkuvassa stressitilassa esimerkiksi heiluttelemalla niiden häkkejä ja väläyttelemällä valoja.

Solutasolla nähtiin, että hiirten elimistössä stressihormoni kortikosteroni esti erästä gas6-nimistä proteiinia muodostumasta verinahan nystyissä. Ihmisellä vastaava stressihormoni on kortisoli.

Kun proteiinia ei muodostunut, hiustupen kantasolut tavallaan sammuivat ja turkki harveni. Karvankasvu pysähtyi myös rauhassa eläneillä verrokkihiirillä, kun niille vain syötettiin kortikosteronia.

Turkin harmaantumista sen sijaan stressihormoni ei selittänyt. Värikadon takana näytti olevan noradrenaliini, jota elimistön tahdosta riippumaton hermosto erittää vaaratilanteissa.

Noradrenaliini sai karvatuppien väritehtaan toimimaan ylikierroksilla. Stressi pumppasi värisoluja tuottavat kantasoluvarastot tyhjiin, ja tummaturkkiset hiiret vaalenivat.

”Nämä tutkimukset ovat kiinnostavia, ja niissä on hyvin avattu karvanlähtöön vaikuttavia mekanismeja”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava, joka toimii Helsingin yliopistossa kliinisenä opettajana.

Salavakin on nähnyt potilaita, joiden hiukset ovat pikavauhtia harmaantuneet tai harventuneet. Yksi esimerkki on synnytyksen jälkeinen hiuskato.

Hiukset kasvavat ja uusiutuvat vaiheittain. Raskas synnytys voi kuormittaa kehoa niin, että se vie hiuksistakin voimat.

”Hiukset siirtyvät yhtä aikaa viimeiseen elinvaiheeseen, ja hiustenlähtö tulee viiveellä synnytyksen jälkeen.”

Väripigmentti ei kuitenkaan tuosta vain häviä mihinkään. Hiuksessa jo olevan värin saa pois vain kemiallisilla aineilla.

”En usko, että värin katoaminen on mahdollista. Harmaita hiuksia voi kyllä juuresta alkaa kasvaa yhdessä yössä, olen nähnytkin sellaista”, Salava kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla