Hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia kuuluu synnytykseen, mutta pitkittyessään tila voi johtaa aivojen kehityshäiriöihin. Kuva: Shutterstock
Hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia kuuluu synnytykseen, mutta pitkittyessään tila voi johtaa aivojen kehityshäiriöihin. Kuva: Shutterstock

Suomalaiset tutkijat kollegoineen osoittivat, että vasopressiinistä voi päätellä, miten syntymän aikainen hapen puute on vaikuttanut.

Synnytyksen aikaiseen hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia on vakava tila, johon kuolee vuosittain miljoonia vastasyntyneitä maailmassa.

Osa asfyksia-diagnoosin saaneista lapsista kehittyy normaalisti, mutta suurimmalle osalle ilmaantuu ongelmia erityisesti aivojen kehityksessä.

Lapsuudessa ja aikuisuudessa nämä ongelmat näkyvät laajana kirjona sairauksia, jotka ulottuvat oppimisvaikeuksista ja psykiatrisista häiriöistä cp-vammaan.

Nyt akatemiaprofessori Kai Kaila Helsingin yliopistosta ja hänen kollegansa ovat löytäneet vastasyntyneen verinäytteestä merkkiaineen, joka ennustaa, miten vakavia seurauksia asfyksiasta voi tulla.

Tutkijaryhmä mittasi Budapestin Semmelweis-sairaalassa terveiden ja syntymäasfyksia-diagnoosin saaneiden vastasyntyneiden stressihormonien, erityisesti vasopressiinin, pitoisuuksia.

Tärkein havainto oli, että verestä heti syntymän jälkeen mitatut vasopressiinin hajoamistuotteen kopeptiiniin pitoisuudet ennustavat lasten neurobiologista kehitystä kahden vuoden iässä.

Kopeptiinipitoisuudet olivat heti syntymän jälkeen korkeammat niillä lapsilla, jotka olivat kahden vuoden ikään mennessä menehtyneet tai kärsivät vakavasta kehitysvammasta.

Sitä vastoin kopeptiinitasot jäivät matalammiksi niillä lapsilla, jotka olivat kahden vuoden iässä terveitä tai kärsivät lievästä kehityshäiriöstä.

Tulevaisuudessa kopeptiiniä voidaan Kailan mukaan käyttää merkkiaineena eli biomarkkerina, jonka perusteella pystyy arvioimaan vastasyntyneen terveyttä ja sairastumisen riskiä vuosien ajalle. Näin riskilapset voidaan erottaa nopeammin hoitotoimia varten.

Kailan ja kumppaneiden tekemä seuranta ulottui kaksivuotiaaksi. Äskettäin he aloittivat irlantilaisten tutkijoiden kanssa tutkimuksen, joka seuraa lapsia viisivuotiaaksi asti.

Viiden vanhana ehtii tulla esiin useammanlaisia asfyksian seurauksia. Siksi merkkiaineen ennustekyky ja hyödyllisyys todennäköisesti paranevat entisestään.

Asfyksia kuuluu jokaiseen synnytykseen, muistuttaa Kaila.

”Kaikki nisäkkäät ihminen mukaan lukien siirtyvät syntymässä käyttämään keuhkoja. Siirtymän aikana kehittyy väistämättä asfyksia. Sen aiheuttamaa stressihormoniryöppyä tarvitsemme, jotta elämä alkaisi ja kulkisi hyvin”, Kaila selittää.

Asfyksia nousee asteittain synnytyksen aikana. Jos synnytys kuitenkin pitkittyy, ongelmat alkavat.

Suomessa vakavia asfyksiatapauksia on Kailan mukaan aika vähän, koska raskauden aikainen terveydenhoito toimii täällä niin hyvin.

”Huomaamattomia asfyksiatapauksia saattaa olla paljon enemmän”, Kaila toteaa.

Kaila arvelee, että suuri osa aikuisuuden psykiatrisista sairauksista, kuten esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö, skitsofrenia tai autismi, voi johtua asfyksiasta tai muista syntymän aikaisista komplikaatioista.

”Ajatus on dramaattinen, mutta sille on tutkimusnäyttöä. Kukaan ei ole tätä aluetta vielä kunnolla penkonut”, Kaila sanoo.

Tutkimuksen aivojen kehityksen merkkiaineesta julkaisi PlosOne.

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.