Hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia kuuluu synnytykseen, mutta pitkittyessään tila voi johtaa aivojen kehityshäiriöihin. Kuva: Shutterstock
Hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia kuuluu synnytykseen, mutta pitkittyessään tila voi johtaa aivojen kehityshäiriöihin. Kuva: Shutterstock

Suomalaiset tutkijat kollegoineen osoittivat, että vasopressiinistä voi päätellä, miten syntymän aikainen hapen puute on vaikuttanut.

Synnytyksen aikaiseen hapenpuutteeseen liittyvä asfyksia on vakava tila, johon kuolee vuosittain miljoonia vastasyntyneitä maailmassa.

Osa asfyksia-diagnoosin saaneista lapsista kehittyy normaalisti, mutta suurimmalle osalle ilmaantuu ongelmia erityisesti aivojen kehityksessä.

Lapsuudessa ja aikuisuudessa nämä ongelmat näkyvät laajana kirjona sairauksia, jotka ulottuvat oppimisvaikeuksista ja psykiatrisista häiriöistä cp-vammaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt akatemiaprofessori Kai Kaila Helsingin yliopistosta ja hänen kollegansa ovat löytäneet vastasyntyneen verinäytteestä merkkiaineen, joka ennustaa, miten vakavia seurauksia asfyksiasta voi tulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijaryhmä mittasi Budapestin Semmelweis-sairaalassa terveiden ja syntymäasfyksia-diagnoosin saaneiden vastasyntyneiden stressihormonien, erityisesti vasopressiinin, pitoisuuksia.

Tärkein havainto oli, että verestä heti syntymän jälkeen mitatut vasopressiinin hajoamistuotteen kopeptiiniin pitoisuudet ennustavat lasten neurobiologista kehitystä kahden vuoden iässä.

Kopeptiinipitoisuudet olivat heti syntymän jälkeen korkeammat niillä lapsilla, jotka olivat kahden vuoden ikään mennessä menehtyneet tai kärsivät vakavasta kehitysvammasta.

Sitä vastoin kopeptiinitasot jäivät matalammiksi niillä lapsilla, jotka olivat kahden vuoden iässä terveitä tai kärsivät lievästä kehityshäiriöstä.

Tulevaisuudessa kopeptiiniä voidaan Kailan mukaan käyttää merkkiaineena eli biomarkkerina, jonka perusteella pystyy arvioimaan vastasyntyneen terveyttä ja sairastumisen riskiä vuosien ajalle. Näin riskilapset voidaan erottaa nopeammin hoitotoimia varten.

Kailan ja kumppaneiden tekemä seuranta ulottui kaksivuotiaaksi. Äskettäin he aloittivat irlantilaisten tutkijoiden kanssa tutkimuksen, joka seuraa lapsia viisivuotiaaksi asti.

Viiden vanhana ehtii tulla esiin useammanlaisia asfyksian seurauksia. Siksi merkkiaineen ennustekyky ja hyödyllisyys todennäköisesti paranevat entisestään.

Asfyksia kuuluu jokaiseen synnytykseen, muistuttaa Kaila.

”Kaikki nisäkkäät ihminen mukaan lukien siirtyvät syntymässä käyttämään keuhkoja. Siirtymän aikana kehittyy väistämättä asfyksia. Sen aiheuttamaa stressihormoniryöppyä tarvitsemme, jotta elämä alkaisi ja kulkisi hyvin”, Kaila selittää.

Asfyksia nousee asteittain synnytyksen aikana. Jos synnytys kuitenkin pitkittyy, ongelmat alkavat.

Suomessa vakavia asfyksiatapauksia on Kailan mukaan aika vähän, koska raskauden aikainen terveydenhoito toimii täällä niin hyvin.

”Huomaamattomia asfyksiatapauksia saattaa olla paljon enemmän”, Kaila toteaa.

Kaila arvelee, että suuri osa aikuisuuden psykiatrisista sairauksista, kuten esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö, skitsofrenia tai autismi, voi johtua asfyksiasta tai muista syntymän aikaisista komplikaatioista.

”Ajatus on dramaattinen, mutta sille on tutkimusnäyttöä. Kukaan ei ole tätä aluetta vielä kunnolla penkonut”, Kaila sanoo.

Tutkimuksen aivojen kehityksen merkkiaineesta julkaisi PlosOne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla