Suippopäisyys yhdisti eteläamerikkalaisen heimon paikallista yläluokkaa, tutkijat päättelevät. Kuvassa naisen kallo, joka löytyi Perusta. Kuva: Hugo Yucra Olivera / Proyecto Bioarqueológico Coporaque
Suippopäisyys yhdisti eteläamerikkalaisen heimon paikallista yläluokkaa, tutkijat päättelevät. Kuvassa naisen kallo, joka löytyi Perusta. Kuva: Hugo Yucra Olivera / Proyecto Bioarqueológico Coporaque

Perusta tehdyt uudet kallolöydöt osoittavat, että suippo kallonmuoto oli toivottu ominaisuus Etelä-Amerikan intiaanien yläluokan keskuudessa.

Ihmisillä on eri aikoina ollut erilaisia kauneusihanteita. Varsin moni kulttuuri ympäri maailmaa muokkasi lastensa päitä.

Kehittyvä ja joustava kallo puristettiin esimerkiksi kankaalla sidottujen puunpalojen väliin, ja tavoitteena oli usein suippo pää. Kallon muokkaus ei tiettävästi vaikuttanut aivojen kokoon eikä ihmisen henkisiin kykyihin.

Erityisen ahkerasti päänmuokkausta harjoitettiin Etelä-Amerikan intiaanikulttuureissa ennen eurooppalaisten saapumista. Se näyttää olleen etenkin yläluokan harjoittama tapa.

Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston bioarkeologi Matthew Velasco on nyt tutkinut satoja Colcan laaksosta löydettyjä pääkalloja eri aikakausilta.

Hän päättelee, että suippopäisyys on ollut paikallista yläluokkaa yhteen sitova tekijä etenkin aikana, jolloin inkojen imperiumi laajeni ja sulautti itseensä pienempiä kansoja.

Tutkitut pääkallot kuuluivat collagua-heimolle. Collaguat elivät Colcan laaksossa eteläisessä Perussa ja kasvattivat alpakoita.

Alueelle 1500-luvulla saapuneet espanjalaiset valloittajat panivat ensi kertaa merkille näiden ihmisten erikoisen pään muodon. Collaguoilla oli suipot ja kapeat päät, kun taas samalla alueella eläneellä toisella heimolla pään muoto tapasi olla pitkä ja leveä.

Löytyneiden kallojen perusteella näyttää siltä, että pään sitominen suipoksi yleistyi etenkin inkojen saapumista edeltäneinä vuosisatoina.

Inkojen imperiumi laajeni Colcan laakson alueelle 1450-luvun aikoihin, ja paikalla elänyt väestö kenties sulautui siihen. Heidän kohtaloaan ei tunneta tarkasti.

Vanhimmat muokatut kallot ovat noin vuodelta 1150 ja viimeisimmät inkojen saapumisen ajoilta.

Tuon ajan yhteisön luokkajakoa voidaan päätellä siitä, mihin ihmisiä haudattiin. Kallionseinämiä vasten rakennetut hautarakennelmat kuuluivat luultavasti yläluokalle, kun taas tavallista kansaa pantiin maahan muun muassa luoliin ja kallionkielekkeiden alle.

Vanhemmissa kalloissa näkyy hyvin vaihtelevia muotoja. Osa on suippoja, ja osa taas painettu littaan takaraivosta.

Vuosina 1150–1300 eläneiden ihmisten kalloista suipoimmat kuuluivat köyhemmälle väestölle. Eli tapa sitoa kallot suipoksi saattoi alkaa alaluokan keskuudesta. Päätelmiä voi kuitenkin vääristää se, että tältä ajalta on löydetty vain 21 yläluokan kalloa.

Viimeistään myöhemmin eliitinkin päät alkoivat kuitenkin suipentua. Vuoden 1300 jälkeen haudatuista 114 paremman väen kallosta 64 prosenttia oli voimakkaasti suipoiksi puristettuja.

Näistä etenkin naisten kalloissa on myös huomattavasti harvemmin väkivallan merkkejä kuin muissa alueelta löydetyissä kalloissa.

Se viittaa siihen, että kallon omistaja on saanut viettää verrattain rauhallista elämää. Luiden kemiallinen analyysi myös paljastaa, että suippopäiset naiset söivät monipuolisempaa ruokaa kuin muut.

Inkojen saapumista edeltävältä ajalta ei ole löytynyt tavallisen väen kalloja, joten tutkijat eivät tiedä, harjoittiko alaluokkakin loppuun asti päiden sitomista.

Löytöjen perusteella Velasco uumoilee, että päitä sitomalla yläluokka on myös sitonut toisiaan sosiaalisesti vahvemmin yhteen.

Kenties tällainen yhtenäinen yläluokka on onnistunut neuvottelemaan rauhanomaisen sulautumisen inkojen valtakuntaan.

Päänmuokkausta harjoittivat useat muutkin kulttuurit, muun muassa Pohjois-Amerikan intiaanit, eräät Tyynenmeren kulttuurit ja Euroopankin alueella kansainvaellusten aikaan todennäköisesti hunnit ja sarmaatit. Siitä kertoo tutkimus Plos-verkkolehdessä.

Velascon tutkimuksen julkaisi Current Anthropology.

JPI
Seuraa 
Viestejä25308
Liittynyt5.12.2012

Suipot päät Perussa kertoivat luokka-asemasta

Major_Overhaul kirjoitti: Ihmeellistä että epyktissä oli sama tavoite. Tuo on suht. sitkeä harhaluulo. Ainoat "todisteet" taitavat olla vain seinäpiirroksia Amarna-kaudelta kuningas Akhenatonin ajalta joissa hahmoilla on liioitellun pidennetyt kallot, ilmeisesti koska kuninkaan suvussa esiintyi luonnollista tuon tyyppistä kallon muotoa ja koska juuri tuolloin Egyptin taiteessa ja uskonnossa oli.käynnissä ennen- ja jälkeen näkemätön vallankumous.
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä