Lucyn 3,18 miljoonaa vuotta vanhojen luiden murtumat ovat syntyneet rajusta iskeytymisestä maahan. Kuva: Marsha Miller / University of Austin
Lucyn 3,18 miljoonaa vuotta vanhojen luiden murtumat ovat syntyneet rajusta iskeytymisestä maahan. Kuva: Marsha Miller / University of Austin

Kuuluisa etelänapina putosi puusta.

Kuuluisa sukulaisemme Lucy kuoli vammoihin, joita hän sai pudotessaan puusta. Näin päättelivät yhdysvaltalaiset tutkijat Lucyn luurangon murtumista.

Vuonna 1974 Afarin syvänköalueelta Etiopiasta löytyi paloja luurangosta, joka osoittautui varhaiseksi etelänapinaksi (Australopithecus afarensis). Jäänteiden iäksi on määritetty 3,18 miljoonaa vuotta. Silti luurangosta on jäljellä peräti 40 prosenttia.

Nimekseen tämä hyvin säilynyt neito sai Lucy. Häntä on tutkittu vuosien mittaan perusteellisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lucyn kuolinsyystä keräsi nyt todisteet antropologi John Kappelman Texasin yliopistosta kollegoineen. Ryhmä tutki Lucyn kallon, käden, torson, lonkan ja jalan luita tietokonetomografialla. Viipalekuvia kertyi yhteensä 35 000.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Murtumien tarkka analyysi ja vertailu tuoreempiin tapauksiin paljasti, että ne ovat todennäköisesti syntyneet kuolinhetkellä eikä vasta kuoleman jälkeen, kuten aiemmin on esitetty.

Vauriot osoittautuivat täsmälleen samanlaisiksi, joita ihminen – tai simpanssi – saa iskeytyessään maahan korkealta. Kappelman kollegoineen esittää, että Lucy lipesi etsiessään latvustosta sopivaa nukkumapaikkaa.

Nature-lehden julkaisemien laskelmien perusteella Lucy putosi noin 12 metrin korkeudelta. Olkavarren murtumien perusteella hän yritti jarruttaa pudotusta levittämällä kätensä.

Kymmeniä vuosia on väitelty siitä, elivätkö etelänapinat puissa vai eivät. Lucy oleskeli sekä maassaa että puussa, sanoo Kappelman.

Ne ominaisuudet, jotka sallivat etelänapinan tehokkaan liikkumisen maassa, ovat kuitenkin voineet tehdä siitä kömpelön kiipeilijän, tutkijat päättelivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla