Jäätutkijat laittoivat melua mittaavia mikrofoneja veden alle Alaskan lahdelmiin. KUVA: Erin Pettit
Jäätutkijat laittoivat melua mittaavia mikrofoneja veden alle Alaskan lahdelmiin. KUVA: Erin Pettit

Jäävuorten romahduksissa syntyi meteliä, joka ylitti kaiken muun mitatun metelin valtamerissä.

Merillä suurin melu syntyy pinnan alla silloin, kun jäätikkö sulaa. Mereen valuu jäävuoria ja niiden mukana myös ilmakuplia. Tästä syntyvä melu on paljon kovempaa kuin on luultu.

Jäätutkijat mittasivat sulamisesta syntyvää melua kolmessa paikassa: Yakutatin- ja Jäälahdella Alaskassa ja Andvordinlahdella Etelämantereen lähellä. Kaikissa syntyy paljon jäävuoria. Jäätikköön sitoutunut ilma pääsee veteen ja muodostaa suolaveteen kuplia.

Kuplista ja jäävuorten romahduksissa syntyi meteliä, joka ylitti kaiken muun lasketun metelin valtamerissä: niin sään, kalojen liikkeiden, rahtialusten kuin kaikuluotauksen tuottaman metelin. Tutkijat mittasivat ääntä 300–20 000 Hertzin alueella. Tuohon äänialaan sopii myös suuri osa ihmisen kuulemista äänistä.

Melu johtaa kysymykseen, kuinka valaat, hylkeet ja muut merenelävät reagoivat, jos melu muuntuu tai hiipuu. Melu voi olla tärkeää tietyille nisäkkäille.

”Hylkeet ja valaat muuttavat käyttämistään ympäröivän äänien mukaan. Ne ovat kuin nuoriso rockkonsertissa”, sanoo Erin Pettit. Hän on jäätutkija Alaskan Fairbanksin yliopiston geotieteiden osastossa.

Vuonot ja lahdelmat ovat paikkoja, joissa hylkeet pariutuvat. Hylkeet ehkä piiloutuvat melun avulla miekkavalailta, jotka kuulostelevat hylkeitä tarkkaan. Tämä selittäisi sen, miksi hylkeitä on vähemmän lahdelmissa, joista jäätiköt ovat hävinneet kokonaan.

Tutkijat yrittävät nyt ennustaa melun perusteella, miten ja kuinka nopeasti jäätiköt sulavat.

Tutkimuksen julkaisi seuran tiedelehti Geophysical Research Letters.