Maapähkinävoi: monen herkku, allergikon myrkky. Maapähkinäallergia kuuluu oireiltaan vaarallisimpiin ruoka-allergioihin. Kuva: Piccolo Namek, Wikimedia Commons
Maapähkinävoi: monen herkku, allergikon myrkky. Maapähkinäallergia kuuluu oireiltaan vaarallisimpiin ruoka-allergioihin. Kuva: Piccolo Namek, Wikimedia Commons

Tulos hiirikokeista, tavoitteena probioottihoito ihmisille.

Ruoka-aineallergiaa epäillään Terveyskirjaston mukaan noin kolmasosalla pikkulapsista ja todetaan tutkimuksissa muutamalla prosentilla. Nykykeinoin asialle ei voi tehdä muuta kuin olla syömättä sitä, mille on allerginen. Tulevaisuudessa ruoka-aineallergiaa saatetaan voida ehkäistä tai hoitaa bakteerivalmisteilla, jos yhdysvaltalaisten ja sveitsiläisten hiiritulokset soveltuvat ihmisiin. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Andrew Stefka Chicagon yliopistosta työtovereineen perusti tutkimuksensa päätelmään, että muiden allergioiden tavoin ruoka-allergioidenkin lisääntyminen johtuu ihmisten normaalin bakteeriston puutteista. Yhdysvalloissa lasten ruoka-allergiat ovat lisääntyneet 18 prosentilla vuosien 1997 ja 2007 välillä. Suoliston bakteeristo ei ehkä saa kunnon alkua, jos lapsi syntyy alatien sijasta keisarileikkauksella ja juo rintamaidon sijasta vastiketta. Antibioottikuurit ja desinfioivat puhdistusaineet tappavat hyödyllisiäkin bakteereita.

Ei kuitenkaan ole tiedetty, millä keinoilla normaalibakteeristo suojaa ruoka-allergioilta.

Stefka ja kollegat päättivät tutkia paksusuolen yleisimpiä bakteereita, jotka hiirillä kuuluvat ryhmiin Bacteroides ja Clostridium. He tekivät hiiriä bakteerittomiksi keräämällä pentuja keisarileikkauksella ja kasvattamalla niitä sen jälkeen steriileissä oloissa. Toisilta hiiriltä he tappoivat pentuina valtaosan suolistobakteereista antibiooteilla. Vertailuryhmällä oli normaali bakteeristo. Kuhunkin ryhmään he kokeilivat maapähkinä-allergeenien vaikutusta.

Sekä bakteerittomien että antibioottiryhmän hiiret reagoivat selvästi vahvemmin maapähkinän allergisoiviin aineisiin kuin vertailuryhmä, eli ensinmainittujen veressä syntyi selvästi enemmän vasta-aineita maapähkinän aineille.

Seuraavaksi tutkijat ujuttivat hiirten suoleen bakteereita. Clostridiumit palauttivat sekä bakteerittomien että antibioottihiirten maapähkinäreaktiot samalle tasolle kuin perushiirillä. Sen sijaan Bacteroideksilla ei ollut vastaavaa vaikutusta.

Kävi ilmi, että Clostridiumien läsnäolo lisää hiirten puolustussolujen interleukiini-22-tuotantoa. Interleukiini-22 on solujen viestiaine, joka vähentää suolen läpäisevyyttä ja siten estää maapähkinäallergeenien pääsyä hiirten vereen.

Normaalibakteeristoon kuuluvat Clostridiumit ovat yleisiä myös ihmisillä. Tutkimusryhmä onkin jatkotyönä kehittämässä bakteeriseosta, jota voisi käyttää probioottina ihmisten ruoka-allergioiden hoidossa.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä