Maapähkinävoi: monen herkku, allergikon myrkky. Maapähkinäallergia kuuluu oireiltaan vaarallisimpiin ruoka-allergioihin. Kuva: Piccolo Namek, Wikimedia Commons
Maapähkinävoi: monen herkku, allergikon myrkky. Maapähkinäallergia kuuluu oireiltaan vaarallisimpiin ruoka-allergioihin. Kuva: Piccolo Namek, Wikimedia Commons

Tulos hiirikokeista, tavoitteena probioottihoito ihmisille.

Ruoka-aineallergiaa epäillään Terveyskirjaston mukaan noin kolmasosalla pikkulapsista ja todetaan tutkimuksissa muutamalla prosentilla. Nykykeinoin asialle ei voi tehdä muuta kuin olla syömättä sitä, mille on allerginen. Tulevaisuudessa ruoka-aineallergiaa saatetaan voida ehkäistä tai hoitaa bakteerivalmisteilla, jos yhdysvaltalaisten ja sveitsiläisten hiiritulokset soveltuvat ihmisiin. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Andrew Stefka Chicagon yliopistosta työtovereineen perusti tutkimuksensa päätelmään, että muiden allergioiden tavoin ruoka-allergioidenkin lisääntyminen johtuu ihmisten normaalin bakteeriston puutteista. Yhdysvalloissa lasten ruoka-allergiat ovat lisääntyneet 18 prosentilla vuosien 1997 ja 2007 välillä. Suoliston bakteeristo ei ehkä saa kunnon alkua, jos lapsi syntyy alatien sijasta keisarileikkauksella ja juo rintamaidon sijasta vastiketta. Antibioottikuurit ja desinfioivat puhdistusaineet tappavat hyödyllisiäkin bakteereita.

Ei kuitenkaan ole tiedetty, millä keinoilla normaalibakteeristo suojaa ruoka-allergioilta.

Stefka ja kollegat päättivät tutkia paksusuolen yleisimpiä bakteereita, jotka hiirillä kuuluvat ryhmiin Bacteroides ja Clostridium. He tekivät hiiriä bakteerittomiksi keräämällä pentuja keisarileikkauksella ja kasvattamalla niitä sen jälkeen steriileissä oloissa. Toisilta hiiriltä he tappoivat pentuina valtaosan suolistobakteereista antibiooteilla. Vertailuryhmällä oli normaali bakteeristo. Kuhunkin ryhmään he kokeilivat maapähkinä-allergeenien vaikutusta.

Sekä bakteerittomien että antibioottiryhmän hiiret reagoivat selvästi vahvemmin maapähkinän allergisoiviin aineisiin kuin vertailuryhmä, eli ensinmainittujen veressä syntyi selvästi enemmän vasta-aineita maapähkinän aineille.

Seuraavaksi tutkijat ujuttivat hiirten suoleen bakteereita. Clostridiumit palauttivat sekä bakteerittomien että antibioottihiirten maapähkinäreaktiot samalle tasolle kuin perushiirillä. Sen sijaan Bacteroideksilla ei ollut vastaavaa vaikutusta.

Kävi ilmi, että Clostridiumien läsnäolo lisää hiirten puolustussolujen interleukiini-22-tuotantoa. Interleukiini-22 on solujen viestiaine, joka vähentää suolen läpäisevyyttä ja siten estää maapähkinäallergeenien pääsyä hiirten vereen.

Normaalibakteeristoon kuuluvat Clostridiumit ovat yleisiä myös ihmisillä. Tutkimusryhmä onkin jatkotyönä kehittämässä bakteeriseosta, jota voisi käyttää probioottina ihmisten ruoka-allergioiden hoidossa.