Jopa neljännes yleisesti käytettävistä lääkkeistä vaikuttaa suolistomikrobien kasvuun. Kuva: Getty Images
Jopa neljännes yleisesti käytettävistä lääkkeistä vaikuttaa suolistomikrobien kasvuun. Kuva: Getty Images

Mikrobit selittävät yksilöllisiä eroja lääkkeiden tehossa.

Suoliston pieneliöstö selittää, miksi lääkkeiden vaikutuksissa voi olla niin suuria yksilöllisiä eroja.

Esimerkiksi kolesterolilääke lovastatiini ja reumalääke sulfasalatsiini aktivoituvat bakteerien avulla. Suolistobakteerien tuottamat entsyymit vahvistavat syöpälääke irinotekaanin sivuvaikutuksia. Sydänlääke digoksiini taas muuttuu tehottomaksi Eggerthella lenta -bakteerin tuottaman entsyymin vuoksi – jopa puolet potilaan ottamasta lääkeaineesta voi tästä syystä mennä hukkaan, tutkimuksissa on havaittu.

Ainakin 50 lääkkeen osalta on todisteita siitä, että suolistomikrobit pystyvät muokkaamaan niiden tehoa. Tämä on helppo ymmärtää, sillä nielaistu lääkeaine päätyy suoraan suolistomikrobien valtakuntaan.

Ilmiöllä on myös kääntöpuoli: lääkkeet vaikuttavat suoliston eliöstön koostumukseen. Antibioottikuuri on tuttu esimerkki – se häiritsee suolistomikrobiston tasapainoa erityisesti lapsilla – mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös aivan tavalliset sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet muokkaavat suoliston bakteeristoa. Tällaisia ovat esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen hoidossa käytettävä metformiini sekä protonipumpun estäjät, tulehduskipulääkkeet ja psyykenlääkkeet.

Huhtikuussa 2018 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jopa neljännes tutkituista yleisesti käytettävistä lääkkeistä esti yhden tai useamman suolistomikrobin kasvua. Erityisen paljon tällaisia lääkkeitä löytyi psyykenlääkkeiden joukosta.

Onkin mielenkiintoinen kysymys, perustuuko näiden lääkkeiden todellinen vaikutus ainakin osittain niiden kykyyn muokata suolistomikrobistoa.

Bakteerit koulivat puolustusta

Tammikuussa 2018 Science-lehdessä osoitettiin, että jopa uusien biologisten syöpähoitojen teho voi nojata suoliston mikrobeihin. Kyseiset immuunihoidot annetaan suoneen, eli lääkeaine ei kulje suoliston kautta.

Tulos ei silti yllätä suolistomikrobeja tutkivaa yliopistotutkijaa Reetta Satokaria Helsingin yliopistosta.

”Tämä on ihan loogista, sillä suolistomikrobisto kouluttaa meidän immuunijärjestelmäämme. Puolustusjärjestelmän soluista 70–80 prosenttia majailee suoliston läheisyydessä.”

Tutkijat löysivät kahdeksan immuunihoidolle suosiollista bakteerilajia: mikäli niitä esiintyi potilaan suolistossa, hän todennäköisesti sai avun immuunihoidosta. Kahden muun bakteerilajin esiintyminen sen sijaan ennusti, ettei hoito tepsi.

Yksi onnistumisen ennakoijista oli Bifidobacterium longum. Tutkijoiden toiveena onkin aloittaa tänä vuonna potilaskokeet, joissa testataan, kannattaisiko sitä antaa syöpäpotilaille.

Satokari uskoo, että suolistomikrobisto ja sen koostumus tulevat monella tapaa mukaan henkilökohtaiseen lääketieteeseen. Suolistomikrobistoa tutkimalla voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi ennustaa, miten tietyt hoidot onnistuvat. Todennäköisesti opimme tulevaisuudessa muokkaamaan suolistomikrobistoa niin, että voimme tehostaa lääkehoitojen vaikutusta tai estää sairauksien uusiutumista.

 

Lue lisää

Uusimmassa Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, mitä suolistobakteerien yhteydestä terveyteen tällä hetkellä tiedetään. Hän kertoo myös, miten suolistomikrobisto rakentuu ja miten sitä voi muokata.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.