Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys: oppilas tunnistaa kirjoitetuista vaihtoehdoista sen, jonka äännevaste kuuluu samanaikaisesti kuulokkeista.
Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys: oppilas tunnistaa kirjoitetuista vaihtoehdoista sen, jonka äännevaste kuuluu samanaikaisesti kuulokkeista.

Pelistä olisi hyötyä erityisesti Afrikan maissa, joissa ei opita kunnolla lukemaan, sanoo pelin kehittänyt professori.

Suomalaista lukutaitoa kehittävää peliä on pelannut jo miljoona lasta Suomessa ja maailmalla. Pelistä on tehty versiot 30 kielelle.

Nyt Ekapelin kehittäjä Heikki Lyytinen haluaa opettaa afrikkalaisia lapsia lukemaan pelin avulla. Lyytisen ryhmä Jyväskylän yliopistossa on kouluttanut Sam­biaan, Keniaan, Tansaniaan ja Namibiaan tusinan verran tohtoreita neuvomaan sikäläisiä opettajia ja kehittämään lasten lukutaitoa.

Unesco-professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Lyytinen on tutkinut pitkään lukivaikeutta eli dysleksiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimustensa pohjalta hänen ryhmänsä kehitti Jyväskylän yliopistossa ja Niilo Mäki -instituutissa tietokonepelin helpottaman dysleksia­lasten lukemaan oppimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Puhelimella, tietokoneella tai tabletilla pelattavassa Ekapelissä lapset kuulevat kuulokkeista äänteitä ja opettelevat yhdistämään ne ruudulla liikkuviin kirjaimiin.

Kansainvälisesti versiot kulkevat Graphogamen nimellä. Peli on levinnyt laajalti Ranskassa.

Ranskassa on enemmän dysleksiaa kuin Suomessa. Tämä johtuu siitä, että ranskan kielessä äänteet eivät vastaa yhtä suoraan kirjaimia kuin suomessa.

Suosittu BFM-televisio­kanava uutisoi helmikuussa marseillelaisesta koulusta, jossa koululaiset opettelevat lukemaan Ekapelin ranskankielisellä versiolla.

Myös englanniksi on oma ver­sionsa. Peli opettaa englannin kieltä eri tavoin kuin suomen kaltaisia johdonmukaisia kieliä, joissa kutakin kirjainta vastaa oma äänteensä.

Englanti on kaikkea muuta kuin johdonmukainen. Suomessa ekaluokkalaisille tarkoitettu englannin oppikirja kertoo aivan ensimmäiseksi esimerkein, että a-kirjaimelle voi olla kuusi eri ääntämystä.

Englannin ääntö-kirjainvaste riippuu siitä yhteydestä, jossa kirjain esiintyy. Esimerkiksi sanassa cat a-kirjain sanotaan kuin ä, mutta jos kyse onkin sanan edessä olevasta artikkelista, a lausutaankin vähän kuin lyhyt ö.

Siksi Graphogamen englantia opettava versio ei opeta lukemaan kirjain kerrallaan, vaan laajempina yksikköinä, joita tutkijat kutsuvat nimellä rime. Menetelmä pärjää hyvin oppimistesteissä, Lyytinen kertoo.

Teollisuusmaissa Graphogame on tarkoitettu auttamaan niitä, joilla on lukivaikeuksia. Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki -instituutti ovat myyneet pelin levitys­oikeudet suomalaiselle Graphogame-startupille.

Yrityksellä on pelistä versioita norjaksi, englanniksi, ranskaksi, hollanniksi ja kiinaksi. Niitä on ladattu jo puoli miljoonaa.

Afrikassa lukutaitopelistä hyötyisivät Lyytisen mukaan kaikki koululaiset, eivät vain ne, joilla on synnynnäisiä lukivaikeuksia.

Köyhät maat saavat pelin ilmaiseksi käyttöönsä. Tällä hetkellä monissa Afrikan maissa lukemista opetetaan Lyytisen mukaan väärin.

”Esimerkiksi Sambiassa nykyisellä paikallisopetuksella kukaan ei opi lukemaan toisen luokan loppuun mennessä”, Lyytinen sanoo.

Todennäköinen syy on se, että sikäläiset opettajat on itse opetettu lukemaan ensiksi englantia. Siksi he opettavat paikallisia kieliä samalla tavalla kuin he ovat itse opetelleet englantia.

Englannin kielen lukijan täytyy käytännössä tietää sanan merkitys ennen kuin voi tietää, miten kirjaimet äännetään. Siksi sitä opetellaan kokosanoilla.

Kokosanamenetelmää ei kuitenkaan pitäisi käyttää afrikkalaisissa kielissä, joissa suomen tapaan jokaisella kirjaimella on oma äänteensä.

”Periaatteessa suomen kielen Ekapelillä voisi opettaa afrikkalaiskielten kirjain-ääntövastaavuudet, mutta ei tietenkään sanoja.”

Sambiassa lapset opettelevat koulussa lukemaan seitsemää eri paikalliskieltä, joista jokainen käyttäytyy johdonmukaisesti.

Kukin kirjain vastaa omaa äännettään huomattavan suuressa osassa maailman kieliä.

”Kaikki johdonmukaiset kielet ovat erittäin helppoja oppia, jos osaa oikealla tavalla opettaa. Ei tarvitse muuta kuin painaa muistiin kirjainten ääntövasteet ja sanoa ne kirjainten järjestyksessä. Jokainen tuttu ja tuntematon sana tulee luetuksi, eikä tarvitse edes tietää niiden merkitystä”, Lyytinen kuvaa.

Lukutaitopeli auttaisi lapset alkuun. Riittää, että lapset pelaavat aika ajoin vartin ja kaikkiaan kymmenen tuntia.

Tekniikka ei ole este, sillä peli pyörii halvimmissakin Android-puhelimissa.

Lyytisen ja kumppaneiden oppimispeli on yhdistänyt tutkijoita huippuyliopistoista, kuten Stanfordista, Yalesta ja Cambridgestä. Se on herättänyt myös Maailmanpankin kaltaisten rahoittajien kiinnostuksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla