Kuva: Tähdet ja avaruus / Jarmo Moilanen
Kuva: Tähdet ja avaruus / Jarmo Moilanen

Parvi on peräisin komeetasta, joka on yksi viidestä maapallolle vaarallisimmasta pitkäjaksoisesta pyrstötähdestä.

Jarmo Moilanen on ensimmäisenä suomalaisena onnistunut löytämään uuden tähdenlentoparven, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Tähdet ja avaruus -lehti. Moilasen tähdenlentoparvi liittyy aiemmin tuntemattomaan pyrstötähteen, jonka radan arvioidaan kulkevan hyvin läheltä maapalloa.

Vaalalainen tähtiharrastaja Jarmo Moilanen on seurannut viime vuosina yötaivasta valvontakameran avulla. Tutkiessaan 6. lokakuuta 2005 edellisen yön kuvia hän huomasi useita samasta pisteestä käsin taivaalle ilmestyneitä tähdenlentoja. Samasta suunnasta tulevat meteorit kuuluvat yleensä tähdenlentoparviin. Tähdenlentoparvet syntyvät tyypillisesti komeetan radalleen jättämästä pölyvanasta.

Moilanen itse huomasi, että kyseessä täytyi olla ennestään tuntematon tähdenlentoparvi. "Olin hetken ihan suu auki", muistelee Moilanen historiallista löytöhetkeä Tähdet ja avaruus -lehdessä. "Kamerani oli taltioinut kaksitoista tähdenlentoa parvesta, josta yksikään käytettävissä ollut hakuteos ei tiennyt mitään."

Nyt lokakuussa maapallo kohtasi jälleen camelopardalidien pölyvanan. Saksassa ja Espanjassa lokakuun 5. päivänä tehdyt havainnot varmistivat, että kyseessä on vuosittain toistuva tähdenlentoparvi.

"Uusia meteoriparvia löydetään koko maailmassa vain noin kaksi vuosikymmenessä", kommentoi Nasan tutkija Peter Jenniskens. Jenniskens kuuluu maailman johtaviin meteoriparvien tutkijoihin. Löytö julkistetaan yhteistyössä hänen kanssaan. "Kyseessä on tähän asti merkittävin suomalaisen tähtiharrastajan tähtitieteellinen löytö", sanoo Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola.

Meteoriparvelle on ehdotettu alan käytännön mukaista nimeä lokakuun camelopardalidit, koska parven tähdenlennot ilmestyvät yötaivaalle Kirahvin (latinaksi Camelopardalis) tähtikuvion tuntumasta.

Tähdenlentoparvi on peräisin aiemmin tuntemattomasta komeetasta. Arvioiden mukaan lokakuun camelopardalidien emokomeetta käyttää yhteen kierrokseen Auringon ympäri noin 4000 vuotta. Lähimmillään se käy juuri ja juuri Maan radan sisäpuolella.

"Kyseessä on yksi viidestä maapallolle vaarallisimmasta pitkäjaksoisesta pyrstötähdestä", toteaa Peter Jenniskens. Todennäköisyys, että seuraavien vuosituhansien kuluessa kohde törmäisi maapalloon on silti häviävän pieni. Todennäköisyyttä on toistaiseksi mahdoton laskea, sillä emokomeetan tarkka sijainti on tuntematon.