Hedelmällisyyden kasvu ei ratkaise Suomea uhkaavaa työvoimapulaa, sillä maamme väkiluku on ennusteiden mukaan kääntymässä selvään laskuun. Suomalaisten määrä alkaa huveta noin 25 vuoden kuluttua, elleivät hedelmällisyysikäiset naiset yllättäen innostu ...

Hedelmällisyyden kasvu ei ratkaise Suomea uhkaavaa työvoimapulaa, sillä maamme väkiluku on ennusteiden mukaan kääntymässä selvään laskuun. Suomalaisten määrä alkaa huveta noin 25 vuoden kuluttua, elleivät hedelmällisyysikäiset naiset yllättäen innostu synnyttämään enemmän lapsia. Tylyja lukemia esitellään tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Väestön teoreettisena uusiutumistasona pidetään 2,1 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti, mutta Suomessa luku on tällä hetkellä vain 1,9. Vaikka kokonaishedelmällisyysluku saataisiin nostettua 2,1:een, se ei vielä ratkaise maatamme uhkaavaa työvoimapulaa.

Uusimpien tietojen mukaan syntyneiden lasten määrä lisääntyy tänä vuonna noin 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myönteisestä suuntauksesta huolimatta kokonaishedelmällisyysluku on alittanut uusiutumistasona pidetyn tason jo yli kolme vuosikymmentä. Se näkyy myös pitkittäistarkastelussa: vuosina 1940-1965 syntyneillä naisilla on keskimäärin 1,9 elävänä syntynyttä lasta, kun teoreettisena uusiutumistasona pidetään 2,1 lasta. Nykyisellä hedelmällisyydellä syntyneiden määrä alittaa 50 000 muutaman vuosikymmenen kuluttua pienevien synnyttäjäikäluokkien myötä.