Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Havainto saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa lukihäiriön syyn tunnistamisen.

Helsingin yliopistossa ja Tukholman Karoliinisessa sairaalassa löydetty geenivirhe sotkee aivopuoliskojen välistä viestiliikennettä ja altistaa lukihäiriölle. Tuore havainto on julkaistu tänään PLoS Genetics -lehdessä.

"ROBO1 on ensimmäinen vallitsevasti periytyvä dysleksiageeni, joka on tunnistettu. Tämän geenin toiminnalla näyttää olevan niin vahva vaikutus
lukihäiriön syntyyn, että lukihäiriö seuraa väistämättä, mikäli geenin ilmeneminen heikkenee toistaiseksi määrittelemättömän kynnysarvon alle",
kertoo tukholmalaissairaalassa työskentelevä professori Juha Kere. Syynä on joko geenin luennan häiriö tai geenin täydellinen katkeaminen.

ROBO1-geenillä on tärkeä rooli aivojen kehitysprosessissa, sillä se ohjaa hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista. "Se on mukana paitsi hermosolujen lähiyhteyksien luomisessa myös aivopuoliskojen välisten 'pitkien piuhojen' vetämisessä", Kere kuvaa. Aiemmista aivotutkimuksista tiedetään, että lukihäiriöön liittyy aivopuoliskojen kontaktihäiriöitä.

Lukihäiriö on yleisin oppimishäiriö, ja sen syntyminen johtuu osittain perintötekijöistä. ROBO1 on neljäs tähänä häiriöön kytketty ns. ehdokasgeeni. Ensimmäisen ehdokasgeenin, kromosomissa 15 sijaitsevan DYX1C1:n, julkaisi Juha Keren johtama tutkimusryhmä vuonna 2003. Seuraavana vuonna löytyi kromosomista 6 kaksi muuta mahdollista dysleksian ehdokasgeeniä, joista toisen tunnisti amerikkalainen ja toisen brittiläinen tutkimusryhmä: toistaiseksi ei vielä ole täyttä varmuutta siitä, ovatko nämä molemmat geenit aitoja dysleksiageenejä.