Helsingin yliopiston tutkijoiden löytämä geeni lisää karvaa - ainakin hiirillä. EDA-geenin tuottama signaalimolekyyli, ektodysplasiini säätelee hiusten kasvua myös ihmisellä, mutta sen tarkka vaikutusmekanismi on toistaiseksi epäselvä.
"EDA on niin s...

Helsingin yliopiston tutkijoiden löytämä geeni lisää karvaa - ainakin hiirillä. EDA-geenin tuottama signaalimolekyyli, ektodysplasiini säätelee hiusten kasvua myös ihmisellä, mutta sen tarkka vaikutusmekanismi on toistaiseksi epäselvä.

"EDA on niin sanottu pääkytkingeeni, jota ilman kasvusignaali ei etene", kertoo professori Irma Thesleff Biotekniikan instituutista, joka on lähestynyt ongelmaa muuntogeenisten hiirten avulla. Ylikierroksilla käyvä EDA-geeni tuottaa hiirille tuuhean turkin. Jos se poistetaan, jyrsijät syntyvät karvattomina.

Geeniä tarvitaan jo kohdussa, kun alkiolle kehittyvät hiustupit eli follikkelit. Ihmisellä tunnetaan perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa hiusten, ihokarvojen, hampaiden ja ihorauhasten poikkeuvuuksia. Vuonna 1996 professori Juha Kere osoitti paljasti syyksi mutaation kasvugeenissä, joka sai myöhemmin nimekseen EDA. Thesleffin mukaan hiusnystyn kehitys ja kasvukierto hallitaan ehkä jo viiden kuuden vuoden kuluttua. "Kaljulääkettä on kuitenkin odotettava pidempään", hän arvioi.

Perimä ja hiusnystyn herkkyys mieshormonille jouduttavat kaljuuntumista. Perussyy on kuitenkin hiuksen kasvukiertoa säätelevä soluviestintä, joka takkuaa iän myötä. Nykyiset kaljulääkkeet eivät palauta hiuspehkoa. Ne ainoastaan viivästyttävät kaljuuntumista.

Hiuksista ja kaljulääkejahdista lisää tänään ilmestyneessä Tiede-lehdessä 4/2002.