Taiteilijan näkemys tiibetiläisestä villasarvikuonosta.
Taiteilijan näkemys tiibetiläisestä villasarvikuonosta.

Ennen tuntemattoman villasarvikuonon fossiili löytyi Tiibetistä.

Tiibetin ylängöltä on löydetty uuden, muinaisen villasarvikuonon kallo ja alaleuka. Löytö viittaa siihen, että muinainen villasarvikuono kehittyi sietämään kylmiä oloja korkealla Tiibetissä. Kun jääkausi valtasi maapallon, sen jälkeläiset olivat valmiiksi sopeutuneita hyytäviin olosuhteisiin ja valloittamaan Euraasian, arvioi tutkijaryhmä Sciencessa.

Uusi villasarvikuono Coelodonta thibetana on 3,6 miljoonaa vuotta vanha. Eläin on paljon vanhempi ja primitiivisempi kuin sen jääkauden aikaiset jälkeläiset, jotka miljoonia vuosia myöhemmin valloittivat Euroopan ja Aasian mammuttiarot.

Tiibetistä löytyneellä villasarvikuonolla oli litteä etusarvi, jota se käytti auran tapaan paljastaakseen kasvillisuutta lumen alta. Tämä paransi huomattavasti sen mahdollisuuksia löytää ravintoa kylminä vuodenaikoina.

Tiibetissä oli lajin elinaikaan, Plioseeni-kaudella (5,2-2,6 miljoonaa vuotta sitten), erittäin kylmää ja lumista, mutta muualla pohjoisella pallonpuoliskolla oli vielä lämmintä. Suuret mannerjäätiköt saivat alkunsa vasta Plioseenin jälkeen jääkauden alettua.

Aiempien hypoteesien mukaan jääkauden suurnisäkkäät kehittyivät arktisella tundralla tai mammuttiaroilla jääkauden alussa. Uusi varhainen tiibetiläinen villasarvikuono, ja samalta löytöpaikalta löytyneet muut kylmään sopeutuneet eläimet, kuten esimerkiksi lumileopardi, kuitenkin osoittavat, että jotkin jääkauden eläimistä kehittyivät kylmää sietäviksi jo ennen jääkauden alkua Tiibetin ylängöillä.

Mukana löytöä tekemässä ja analysoimassa olivat Helsingin yliopiston paleontologit, professori Mikael Fortelius ja tutkijatohtori Laura Säilä.