Gotlannista kaivetut kivikautiset luurangot tarkentavat maanviljelyn historiaa.
Gotlannista kaivetut kivikautiset luurangot tarkentavat maanviljelyn historiaa.

Viljelijät ja metsästäjä-keräilijät elivät pohjoisessa rinnan tuhannen vuoden ajan.

Eteläisestä Euroopasta pohjoiseen muuttaneet viljelijät elivät satojen vuosien ajan erillään paikallisista metsästäjä-keräilijöistä, kunnes väestö sulautui viimein yhteen, osoitti ruotsalais-tanskalainen tutkijaryhmä.

Asian paljasti 5000 vuotta vanha dna, joka eristettiin neljästä hyvin säilyneestä ruotsalaisluurangosta. Yksi niistä oli ollut maanviljelijä, muut kuuluivat metsästäjä-keräilijöihin.

Laaja geenivertailu osoitti, että kivikauden metsästäjä-keräilijöiden geeneistä löytyvät samat dna-merkit kuin Pohjois-Euroopan nykyväestöstä. Eniten yhtäläistä muinaisilla metsästäjä-keräijöillä oli nykysuomalaisten kanssa.

Kivikautisen viljelijän geenit taas muistuttivat nykyisten Etelä-Euroopan, erityisesti Välimeren asukkaiden perimää.

Tulostensa perusteella Uppsalan yliopiston Pontus Skoglund kollegoineen esittää, että maanviljelyn toi pohjoiseen etelästä tulleet siirtolaiset. He harjoittivat ensin viljelyä erillään metsästäjä-keräilijöistä, kunnes yhteisöt yhdistyivät.

"Kiintoisaa ja yllättävää on se, että kivikauden viljelijöillä ja metsästäjä-keräilijöillä oli täysin erilainen perimä ja että he elivät rinnakkain yli tuhat vuotta, ennen kuin sulautuivat yhteen", analysointiin osallistunut Mattias Jakobsson sanoo.

Tutkimuksen julkaisi Science.