Terveystiedon tunnilla opiskellaan, sukupuolisuuden saloja. Kuva: Juha Metso
Terveystiedon tunnilla opiskellaan, sukupuolisuuden saloja. Kuva: Juha Metso

Yleinen suunta on kuukautisten varhentuminen.

Suomalainen tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa tehnyt ihmisen kantasoluista murrosiän käynnistäviä hermosoluja. Nämä ihmisen aivoissa olevat ”murrosikäsolut” käynnistävät sukupuolihormonien erityksen lapsissa – siis aloittavat murrosiän.

Murrosiässä ihminen saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden, joka on suvunjatkamiselle välttämätöntä. Puberteetin alkamisen perimmäisin syy on kuitenkin selvittämättä, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtaja, lastentautien erikoislääkäri Taneli Raivio.

Joillakin harvoilla murrosikä ei ala lainkaan. Yksi syy siihen on murrosikäsolujen toiminnan häiriö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessakin on kymmeniä Kallmannin oireyhtymää sairastavia. Heillä murrosikä ei käynnisty. Heitä syntyy Suomen kokoisessa väestössä keskimäärin yksi vuodessa, ja poikia on heistä 3–5 kertaa niin paljon kuin tyttöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Heidät yleensä tavoitetaan kouluterveydenhoidossa, ja oireyhtymään on hyvä hormonihoito”, Raivio sanoo.

”Hoitojen jälkeen oireyhtymä voi muistuttaa itsestään aikuisena, koska se aiheuttaa lapsettomuutta. Sekin on yleensä hoidettavissa.”

Murrosiän mysteeriin kuuluu, että joillakin Kallmannin oireyhtymää sairastavilla miehillä voi alkaa luonnollinen murrosikä täysi-ikäisenä, vuosia jatkuneiden hormonihoitojen jälkeen.

Murrosiän tiedetään käynnistyvän, kun keskushermoston hypotalamuksessa sijaitsevat GnRH-hermosolut eli murrosikäsolut alkavat toimia ja erittää gonadotropiinihormoneja. Tämä puolestaan lisää kiveksiä ja munasarjoja ohjaavien hormonien eritystä aivolisäkkeestä.

Murrosikäsoluja ohjaavat toiset hermosolut, joita sanotaan kisspeptiinineuroneiksi englannin suukkoa tarkoittavan sanan mukaan. Kisspeptiinisoluja on toistaiseksi pystytty tutkimaan ihmisissä vielä vähän.

Viimeisten 25 vuoden aikana on löydetty myös kymmeniä geenejä, jotka voivat vaikuttaa murrosiän käynnistymiseen. Niidenkin toiminnasta tiedetään vielä vähän, joten Raivion ryhmällä on käyttöä tekemilleen soluille.

”Voimme esimerkiksi selvittää, miten tietyt geenivirheet vaikuttavat GnRH-solujen kehitykseen ja toimintaan”, Raivio sanoo. Jos toiminta ja hormonien eritys on puutteellista, murrosikä viivästyy.

Yleinen kehityssuunta murrosiän ajoituksessa on kuitenkin päinvastainen. Etenkin tyttöjen murrosikä on aikaistunut useita vuosia.

Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kuukautiset alkoivat tytöillä yli kuusitoistavuotiaina. Kun tultiin 1950-luvulle, kuukautiset alkoivat keskimäärin yli kolmetoistavuotiaina. Sen jälkeen 1970-luvulle tultaessa aikaistuminen tasaantui. Nyt kuukautisten alkamisikä Suomessa on jo alle kolmetoista vuotta.

”Murrosiän aikaistuminen on tapahtunut niin nopeasti, että se ei selity perimän muutoksilla. Pikemminkin kyse on elinympäristön muutoksista. Elinolot, terveysolot ja ravitsemus ovat parantuneet”, Raivio pohtii.

Yksi syy voi olla lasten lisääntynyt ylipaino. Naishormonia estrogeenia on munasarjojen ohella rasvasoluissa. Myös poikien murrosikä näyttäisi aikaistuneen, mutta ei yhtä selvästi kuin tytöillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla