Tau Ceti on lähin Auringon kaltainen keltainen tähti. Sitä kiertää ilmeisesti kaksi planeettaa, jotka ovat niin sanotulla elämän vyöhykkeellä. Kuvituksessa etäisyydet eivät ole mittakaavassa. Ylempänä näkyy Tau Cetin planettakunta, alempana omaa Aurinkokuntaamme. Kuva: Fabo Feng
Tau Ceti on lähin Auringon kaltainen keltainen tähti. Sitä kiertää ilmeisesti kaksi planeettaa, jotka ovat niin sanotulla elämän vyöhykkeellä. Kuvituksessa etäisyydet eivät ole mittakaavassa. Ylempänä näkyy Tau Cetin planettakunta, alempana omaa Aurinkokuntaamme. Kuva: Fabo Feng

Planeetat löytyivät 12 valovuoden päästä Tau Ceti -tähteä kiertämästä.

Lähin Auringon kaltainen tähti on 12 valovuoden päässä sijaitseva Tau Ceti. Se erottuu Valaan tähtikuviossa paljaalla silmälläkin.

Tau Cetin läheisyys Maahan on tehnyt siitä suositun kohteen tieteiskirjailijoiden kuvitelmille maan ulkopuolisesta elämästä.

Nyt Tau Cetin ympäriltä on hyvin todennäköisesti löydetty neljä maankaltaista planeettaa.

Niistä kaksi myös kiertää tähteään niin sanotulla elämänvyöhykkeellä, jossa olot ovat sopivat nestemäisen veden säilymiselle.

Löydön teki kansainvälinen tutkimusryhmä. Mukana oli Hertfordshiren yliopiston tähtitieteilijä Mikko Tuomi. Tuomi löysi viime vuonna Proxima Centauria kiertävän Proxima b -eksoplaneetan.

Sama ryhmä otaksui jo neljä vuotta sitten, että Tau Cetiä saattaa kiertää useampi eksoplaneetta. Nyt he hioivat menetelmiään ja saivat hyvän vahvistuksen aiemmalle havainnolle.

Planeetat eivät näy suoraan, vaan niiden olemassaolo on päätelty spektrimittauksilla.

Planeetat huojuttavat vähän keskustähteään, ja tämä vähäinen huojunta voidaan havaita. Aiemmassa tutkimuksessa planeettoja arveltiin olevan enemmänkin. Uusi analyysi tekee tyhjäksi kaksi aiemmin havaittua signaalia.

”Mutta katsoo asiaa miten päin vaan, tähteä näyttää kiertävän neljä kivistä planeettaa”, Mikko Tuomi sanoo tiedotteessa.

”Pikkuhiljaa olemme oppineet erottamaan, mitkä huojunnat johtuvat planeetoista ja mitkä itse tähden pinnan aktiivisuudesta.”

Auringon kaltaiset tähdet kuten Tau Ceti ovat lupaavimpia kohteita, kun etsitään maan ulkopuolista elämää.

Pienempiä punaisia kääpiötähtiä on paljon enemmän, ja niiden ympäriltä on löydetty Maan kaltaisia planeettoja. Olot punaisten kääpiöiden järjestelmissä ovat usein elämälle vaikeita muun muassa tähtien voimakkaan säteilyn vuoksi.

Tutkimus julkaistaan Astrophysical Journalissa ja sen voi lukea täältä.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?