Helsingin yliopiston arkeologien kaivaukset Bolivian ylätasangoilla ovat tuottaneet muinaislöydön, joka antaa ainutlaatuista tietoa inkakulttuurin edeltäjästä Tiwanaku-kulttuurista. Vuosille 900-1050 jKr ajoitettu löyty vahvistaa käsitystä siitä, että ...

Helsingin yliopiston arkeologien kaivaukset Bolivian ylätasangoilla ovat tuottaneet muinaislöydön, joka antaa ainutlaatuista tietoa inkakulttuurin edeltäjästä Tiwanaku-kulttuurista. Vuosille 900-1050 jKr ajoitettu löyty vahvistaa käsitystä siitä, että inkojen kulttuuri pohjasi monessa mielessä Tiwanaku-kulttuuriin.

Kaivausten sensaatiomaisin löytö tehtiin lähes kaksi metriä syvästä uhrikuopasta, johon kätkeytyi peräti 300 kiloa Tiwanaku-kulttuurin keramiikkaa, kuten astioita, koruja ja veistoksia. Aineistosta on voitu päätellä, millaisia vaatteita ja koruja kulttuurin edustajat ovat käyttäneet. Naturalistiset, ihmisiä kuvaavat astiat kertovat taas tiwanakulaisen ulkonäöstä. Lisäksi löydös muuttaa radikaalisti käsityksen Tiwanaku-kulttuurin taiteen tasosta ja tekniikoista. Bolivian ylätasangon eteläosasta löytyi puolestaan vuosikymmeniä etsitty inkakulttuurin eteläinen keskus, Paria.

Tiwanaku-kulttuuri kukoisti Titicacajärven ympäristössä Perun ja Bolivian ylätasangolla ja levittäytyi aina Chileen ja Luoteis-Argentiinaan asti. Laajaa valtiomuodostelmaa hallittiin Tiwanacun kaupungista, joka oli paitsi poliittinen myös ideologinen keskus. Kulttuurissa palvottiin sekä feminiinisiä että maksuliinisia jumalia, joista kenties tärkein oli luojajumala Tunupa. Tiwanakulaisia sanotaan yhtä taitaviksi arkkitehdeiksi ja kivenkäsittelijöiksi kuin Meksikon mayoja.

Kuvia yksittäisistä löydöistä on koottu Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa toimivan iberoamerikkalaisen keskuksen verkkosivulle.