Kun jonoon järjestettyjä atomeja aletaan laskea, tuloksena ei välttämättä olekaan 86 atomia tai 93 atomia vaan esimerkiksi 88 ja puoli tai 90 ja yksi kolmasosa atomia. Jotkin atomit eivät siis olekaan kokonaisia vaan atomin murto-osia.
Tätä ei ole vie...

Kun jonoon järjestettyjä atomeja aletaan laskea, tuloksena ei välttämättä olekaan 86 atomia tai 93 atomia vaan esimerkiksi 88 ja puoli tai 90 ja yksi kolmasosa atomia. Jotkin atomit eivät siis olekaan kokonaisia vaan atomin murto-osia.

Tätä ei ole vielä kokeellisesti mitattu, mutta Focus-verkkolehti kertoo, että maineikas Physical Review Letters –tiedelehti julkaisee toukokuun alkupäivinä Janne Ruostekosken, Juha Javanaisen ja Gerald Dunnen raportin, jossa atomijonon outo käyttäytyminen on ennustettu laskennallisesti.

Saman tapaisia kokonaislukusuureiden pilkkoutumisia on havaittu myös elektronin spinillä ja sähkövarauksella. Arkijärjellä ajatellen se tuntuu mahdottomalta, mutta kvanttimaailmassa päädytään joskus tilanteisiin, jossa esimerkiksi elektronit käyttäytyvät yhtenä ryhmänä ikään kuin joukossa olisi elektronin puolikas tai jokin muu murto-osa.