Jyrsijöillä on partaveitsen terävät etuhampaat. Helsingin yliopistossa on nyt selvitetty, kuinka talttahampaat saavat muotonsa.
Hiirien ja muidenkin jyrsijöiden etuhampaiden ulkopinta on kiilteen peitossa, mutta sisäpinnasta se puuttuu. Kiilteen epät...

Jyrsijöillä on partaveitsen terävät etuhampaat. Helsingin yliopistossa on nyt selvitetty, kuinka talttahampaat saavat muotonsa.

Hiirien ja muidenkin jyrsijöiden etuhampaiden ulkopinta on kiilteen peitossa, mutta sisäpinnasta se puuttuu. Kiilteen epätasainen jakautuminen auttaa pitämään leikkurit terävinä. Tarkoituksenmukaisen purukaluston taustalla on hieno molekyylitason mekanismi. Professori Irma Thesleffin ryhmä on havainnut, että asymmetrisen muodon synnyttää tietty viestimolekyyli, follistatiini. Se aktivoituu useaan otteeseen etuhampaiden kehittyessä, mutta vain tavallisissa epiteelisoluissa. Hampaan sisäpinnan kiillettä muodostavat emosolut eivät tuota follistatiinia juuri lainkaan. Developmental Cell –lehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, että follistatiini katkaisee kiilteen muodostumiseen tähtäävän viestiketjun. Sitä siis tarvitaan kiilteettömien alueiden ja talttamaisten hampaiden kehittymiseen.