Luumäen Kivijärvestä on pyydetty kapeasaksirapuja (Astacus leptodactylus), joita on tähän asti vain arveltu asustavan joissakin järvissä kaakkoisen itärajan tuntumassa. Raputietokeskuksen heinäkuinen koepyynti toi saaliiksi neljä saksiniekkaa. N...

Luumäen Kivijärvestä on pyydetty kapeasaksirapuja (Astacus leptodactylus), joita on tähän asti vain arveltu asustavan joissakin järvissä kaakkoisen itärajan tuntumassa. Raputietokeskuksen heinäkuinen koepyynti toi saaliiksi neljä saksiniekkaa. Niitä on Kivijärvessä muutamana harvalukuisena esiintymänä. Kapeasaksiravut on ilmeisesti tuotu järveen 1920-luvulla, kertoo Suomen kalastuslehti.

Suomessa laji on läntisen levinneisyytensä rajamailla. Kapeasaksiravun koti on Aasian Euroopan puoleisissa osissa. Sen erottaa perinnäisestä ravusta eli jokiravusta (Astacus astacus) piikikkäästä selkäkilvestä sekä saksista, jotka varsinkin suurilla yksilöillä ovat pitkät ja kapeat.

Kivijärven koepyynti tuotti myös toisen yllätyksen. Kaikki kolme Suomen sisävesistön luonnonvaraiset rapulajit elävät siellä sulassa sovussa. Maailmassa ei tiettävästi ole toista esimerkkiä kolmen kaveruksen, kapeasaksiravun, jokiravun ja täpläravun (Pasifastacus leniusculus) yhteiselosta. Suomen vesiin istuettu täplärapu on alun perin lähtöisin Yhdysvalloista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla