Monien järviemme vesi on luonnostaan ruskeanpuhuvaa, mutta viime vuosina väri on syventynyt ja yleistynyt. Kuva: Vesa Moilanen/Sanoma-arkisto
Monien järviemme vesi on luonnostaan ruskeanpuhuvaa, mutta viime vuosina väri on syventynyt ja yleistynyt. Kuva: Vesa Moilanen/Sanoma-arkisto

Moni mökkijärvi menettää kirkkauttaan. Syiksi ovat osoittautuneet muun muassa ilmastonsuojelu ja metsien ojitus.

Valtaosa Suomen järvien pintavesistä on luontaisesti ruskeankeltaisia tai jopa ruskeanmustia. Tumma sävy johtuu veteen liuenneista orgaanisista aineista, varsinkin humuksesta, joka on maaperän hitaasti hajoavaa kasvien ja eläinten hienojakoista jäännöstä. Iso humuksen lähde ovat suot ja turvemaat, joita Suomessa riittää.

”Viime vuosikymmeninä järvien ruskeus on entisestään syventynyt”, kertoo johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta. Tummentavia aineita kulkeutuu luontaisilta valuma-alueilta, mutta nyt niitä tuntuu tulevan entistä enemmän.

Saman on huomannut myös moni kesäasukas. Mökkijärven vesi näytti ennen paljon kirkkaammalta. Esimerkiksi Päijänteen kaltaisilla suurilla järvillä näkösyvyys on saattanut puolittua 1990-luvun tilanteeseen verrattuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niemisen mukaan tummumista ruokkii kolme asiaa. Tehostunut ilmansuojelu on vähentänyt teollisuuden päästöjä ja niistä johtunutta hapanta laskeumaa, joka aiemmin kirkasti vesistöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Happaman laskeuman hiipuminen on yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa kiihdyttänyt liukenevan orgaanisen aineen huuhtoutumista vesiin.

Orgaanisen aineen mukana huuhtoutuu yleensä myös rautaa, joka voimistaa veden ruskeaa väriä.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet uuden syntipukin.

”Meillä on alustavaa näyttöä siitä, että metsien ojitus on pysyvästi lisännyt orgaanisten aineiden huuhtoutumista”, Nieminen sanoo.

Aina kun metsää ojitetaan tai ojia kunnostetaan, maaperästä huuhtoutuu ravinteita vesistöön.

Aiemmin ajateltiin, että ojitukset vaikuttaisivat vähän ja lyhyen aikaa. Nyt epäillään, että huuhtoumamuutokset jäävät pysyviksi. Ravinteita karkaa yhä enemmän jopa kymmeniä vuosia sitten ojitetuilta aloilta. Ojitus kiihdyttää turpeen hajoamista, ja se on alttiimpi ravinteiden huuhtoutumiselle ja eroosiolle.

”Erityisesti typpeä näyttää huuhtoutuvan sitä enemmän, mitä kauemmin ojituksesta on kulunut”, Nieminen sanoo.

Myös suometsien hakkuut edistävät järvien tummumista. Monet 1960–1980-luvulla ojitetut suometsät ovat tulossa kaatoikään. Kaadon jäljiltä orgaanisen aineksen liukeneminen kasvaa ja huuhtoumat valuvat vesistöihin.

 

Lue lisää                                                                                                                                                                

Elokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa päätoimittaja Jukka Ruukki kartoittaa Suomen luonnonvesien tilaa. Hän kertoo myös, miten lämpeneminen näkyy vesissämme. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

SamBody
Seuraa 
Viestejä6880

”Meillä on alustavaa näyttöä siitä, että metsien ojitus on pysyvästi lisännyt orgaanisten aineiden huuhtoutumista”

No shit sherlock! Eikö ne metsien ja soiden valumavesien ravinteet haihdukaan avaruuteen? Rahantulon varmistamiseksi on kuitenkin syytä mainita ilmastonmuutos!

http://www.vapaakielivalinta.fi/
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5492
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla