Kiviaineksesta otetaan näytteitä muun muassa timanttiporalla. Tonni malmia sisältää kultaa vain grammoja. Kuva: Lehtikuva
Kiviaineksesta otetaan näytteitä muun muassa timanttiporalla. Tonni malmia sisältää kultaa vain grammoja. Kuva: Lehtikuva

Esiintymiä on tunnistettu etelästä pohjoiseen ­­­– ja lisää löytyy, uskovat geologit.

Suomessa tuotetaan kultaa vuosittain noin yhdeksän tonnia, eniten koko Euroopan unionissa.

Suomen toteennäytetyt ja todennäköiset kultamalmivarat ovat Geologian tutkimuskeskuksen mukaan noin 200 tonnia, noin neljä tuhannesosaa koko maailman varannoista.

Kultaa löytyy vielä paljon lisää, asiantuntijat uskovat. Suomen kallioperässä kultaa on geologien arvioiden mukaan paikantamatta vielä noin 750 tonnia. Ainakin osa siitä löytynee kohtuullisen helposti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi Keski-Lapissa on malminetsintöjä tehty verrattain vähän, vaikka sieltä tunnetaan jo maailmanluokan esiintymä eli Kittilän kultakaivos, sanoo tutkimusprofessori Vesa Nykänen Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Keski-Lappi on Euroopan merkittävin kullanetsintäalue. Yleensä isot esiintymät löytyvät ensimmäisinä, ja Keski-Lapista on paikannettu nyt yksi iso ja monta pientä. Väliin mahtuu vielä.”

Geologien näkemys löytämättömistä kultavaroistamme perustuu pitkälti siihen, että samanlaisissa kallioissa on kultaa muualla, miksei siis myös Suomessa.

”Keski-Lappi on monestakin syystä todennäköinen kulta-alue. Se on geologisilta ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen kuin monet tärkeät kullantuotantoalueet esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Afrikassa”, Nykänen sanoo.

Geologinen historiamme on ollut kullan muodostumisen kannalta juuri oikea. Suomen kallioperä koostuu ikivanhoista, kovista kivialueista, joiden välissä on löyhempiä hiertovyöhykkeitä. Näiden vyöhykkeiden rakosissa virtaa maan sisuksista nousevaa kuumaa vettä, joka kantaa syvyyksistä mukanaan mineraaleja, kuten kultaa.

Esiintymiä tunnistettu joka puolelta

Piilossa on vielä lähes nelinkertainen määrä.

Lähde: GTK

 

Lue lisää

Uudessa Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Kalevi Rantanen kertoo kullan tuotannosta ja etsintämenetelmistä Suomessa. Hän kertoo myös, miten Lemmenjoesta tuli kultamaistamme kuuluisin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla