Muinais-dna-näyte saadaan parhaiten hampaista. Nämä hampaat kuuluvat Pirkanmaalla ilmeisesti rautakaudella eläneelle miehelle. Kuva: Anu Nousiainen / HS
Muinais-dna-näyte saadaan parhaiten hampaista. Nämä hampaat kuuluvat Pirkanmaalla ilmeisesti rautakaudella eläneelle miehelle. Kuva: Anu Nousiainen / HS

Nykysuomalaisten esivanhemmat syrjäyttivät alkuperäisen väestön mutta myös sekoittuivat sen kanssa

Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista, joiden tuloksia julkaisiin nyt ensi kertaa.

Tuloksista kerrottiin Biorxiv-verkkopalvelussa ja Helsingin Sanomien jutussa.

Nykysuomalaisten perimästä merkittävä osa eli 5–10 prosenttia on itäistä perua. Tämä osa on periytynyt muinaisilta populaatioilta, jotka ovat sukua nykyisille pohjoisaasialaisille, kuten siperialaisille nganasaneille.

Vielä ei tiedetä, mistä tämä aasialainen geneettinen komponentti tarkalleen ottaen on peräisin.

Sitä ei ole löytynyt tähän saakka mistään muinais-dna:n näytteistä Suomen lähialueilta eli Itämeren alueelta tai Venäjältäkään.

Tuoreissa muinais-dna:n tutkimuksissa on nyt löydetty tätä muinaissiperialaista perimää ensimmäisen kerran.

Tutkijat selvittivät 11:n Suomessa tai Luoteis-Venäjällä muinoin eläneen ihmisen koko perimän. Varhaisimmat heistä elivät 3 500 vuotta sitten Kuolan niemimaalla lähellä Murmanskia. Myöhäisimmät analysoidut näytteet ovat 1800-luvulta.

Muinaista siperialaisperimää löytyi eniten nimenomaan vanhimmista, Kuolan alueelta saaduista dna-näytteistä. Löytö on vanhin suora geneettinen todiste siitä, että alueelle on saapunut väestöä idästä Siperiasta.

Koillisen Euroopan nykyväestön erikoinen perimä johtuu siis siitä, että Siperiasta on tullut näille alueille väestöä jo ainakin 3 500 vuotta sitten. Tämä perimä sekoittui alueelle myöhemmin saapuneen väestön perimän kanssa, varsinkin niiden, jotka nykyisin puhuvat uralilaisia kieliä.

Nyt julkaistiin myös ensimmäiset muinais-dna:n tulokset nykyisen Suomen alueelta. Ne ovat Levänluhdan vesihautaan Isossakyrössä rautakaudella haudatuista seitsemästä ihmisestä.

Näistä näytteistä kuusi muistuttaa enemmän nykysaamelaisten kuin nykysuomalaisten perimää. Yksi muistuttaa eniten nykyisiä liettualaisia, norjalaisia ja islantilaisia.

Tutkijoiden mukaan nykyisten saamelaisten esivanhemmat asuttivat rautakaudella laajempaa aluetta kuin nykyisin. ”Se täydentää historiallisia ja lingvistisiä todisteita Suomen väestöhistoriasta”, tutkijat toteavat.

Monet kielitieteilijät ovat esittäneet, että Suomen alueella puhuttiin saamen kieliä ennen nykysuomalaisten esivanhempien saapumista. On arveltu, että varsinkin Etelä-Pohjanmaalla puhuttiin eteläistä saamen murretta 1000-luvun lopulle, jolloin suomen varhaiset muodot syrjäyttivät sen. Historiallisten lähteiden perusteella on tiedetty, että Keski-Suomen seurakunnissa oli ”lappalaisia” vielä 1500-luvulla.

”Nykysuomalaisten esivanhemmat siis syrjäyttivät Suomen alkuperäisen väestön mutta myös sekoittuivat sen kanssa. Tämä alkuperäinen väestö on todennäköisesti nykyisten saamenkielisten edeltäjä”, tutkimuksessa todetaan.

Biorxivissa julkaistuja tuloksia ei ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimusryhmä aikoo julkistaa nämä 11 esihistoriallisen ihmisen dna-tulokset kokonaisuudessaan jossain vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa lähiaikoina.

”Tulokset tarkentavat entisestään kuvaa Suomen esihistoriasta”, sanoo genetiikan professorina Lontoon King’s Collegessa ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa työskentelevä Juha Kere.

”Muutama vuosi sitten linjattiin muinais-dna-tutkimuksen avulla, että eurooppalaisten taustalta löytyy kolme muinaisväestöä. Nyt esitettävät tulokset Leväluhdan suokalmistosta sopivat hyvin kuvaan kantaväestön saamelais-siperialaisesta alkuperästä.”

Muinais-dna:ta saadaan eristetyksi ikivanhoista luista ja hampaista. Eri puolilta Eurooppaa löytyneiden ihmisjäänteiden dna-tuloksia verrataan toisiinsa ja nykyisin elävien ihmisten dna:han.

Jo jonkin aikaa on ollut tiedossa, että nykysuomalaisten perimästä viidestä kymmeneen prosenttia on siperialaista. Osuus kasvaa, kun siirrytään pohjoiseen. Saamelaisilla se on parikymmentä prosenttia.

panterarosa
Seuraa 
Viestejä2623
Liittynyt24.12.2013

Suomen varhaisten asukkaiden perimä lähimpänä nykysaamelaisia

Tuo artikkeli on enemmän linjassa aiempien venäläisten tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan N1c- siperialaiset saapuivat Itä-Aasiasta vasta pronssi-ja rautakauden vaihteessa Länsi- Siperiaan. Varhaisimmat dna-tuloksethan osoittavat R1a:n olleen Karjalan mesoliittihaplon. Poropaimenilta unohtuvat usein tällaiset pikkujutut, kuten myös se, että saamalaisten alkuperäinen Y-haplo oli R1b ja geneettinen sukulaisuus mm. baskeihin todistettu asia. Ensimmäistä kertaa jossain suomalaisessa "...
Lue kommentti

TWO ANCIENT SPACECRAFTS discovered in metallogenic maps
https://youtu.be/TBYzJiwIY7g

ANCIENT ALIENS in aeromagnetic maps
https://youtu.be/6vKNSDDekec

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.