Nyt, kun leivinhiivan ja banaanikärpäsen perimät on luettu läpi ja ihmisen ja hiiren genomit ovat viimeistelyvaiheessa, tutkimusmaailman huomio on siirtymässä postgenomiaikaan. Nyt suunnitellaan seuraavia megaprojekteja, joissa selvitetään kaikkien gee...

Nyt, kun leivinhiivan ja banaanikärpäsen perimät on luettu läpi ja ihmisen ja hiiren genomit ovat viimeistelyvaiheessa, tutkimusmaailman huomio on siirtymässä postgenomiaikaan. Nyt suunnitellaan seuraavia megaprojekteja, joissa selvitetään kaikkien geenien tuotteita ja niiden toimintaa elimistössä.



Suomenkin tutkijat ovat ajan hermolla: eilen (26.10.) vietettiin Helsingin yliopiston Biokeskuksessa Suomen kaikkien aikojen suurimman bioalan tutkimusohjelman avajaisia. Se on Suomen Akatemian Life 2000 eli Biologisten funktioiden tutkimusohjelma. Se kestää kolme vuotta, ja sitä koordinoi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti.



Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat ohjelmaa yhteensä 82 miljoonalla markalla.



Life 2000:een osallistuu 37 eri tutkimusprojektia ja useita satoja tutkijoita neurotieteiden, kehitysbiologian, genomien toiminnan, bioinformatiikan, biofysiikan ja bioetiikan aloilta.



Näin monitieteinen paketti ei ole keinotekoinen keitos, vaan juuri monitieteisyys on ominaista elämän tutkimuksen nykyvaiheelle. Biologiset molekyylit - etenkin dna ja proteiinit - opitaan nykykeinoin tuntemaan ennenäkemättömän perusteellisesti. Tämän molekyylitiedon turvin voidaan puolestaan vähitellen rakentaa ennennäkemättömän perusteellisia kokonaiskuvia siitä, miten kokonainen perimä, kokonainen solu, kokonainen elin ja jopa kokonainen elimistö toimii. Lyhyesti sanoen: opitaan ymmärtämään, miten elämä toimii. Samalla opitaan säätelemään tätä toimintaa ja lääkitsemään toiminnan virheitä uusin tavoin.



Tällaisiin kokonaiskuviin Life 2000 osaltaan tähtää. Ohjelman tärkeänä osana tutkitaan myös eettisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, jota uudenlaisella biotiedolla voi olla. Seuraamme etiikkakeskustelua Tiede 2000 -lehdessä. Pysy kuulolla!