Pitkien jäähyjen määrä ottelua kohti moninkertaistui 1970-luvun alussa. Jokerit ja HIFK taistelivat 1973. Kuva: Jorma Pouta / Lehtikuva
Pitkien jäähyjen määrä ottelua kohti moninkertaistui 1970-luvun alussa. Jokerit ja HIFK taistelivat 1973. Kuva: Jorma Pouta / Lehtikuva

Taustalla sääntömuutos ja uuden yleisön houkuttelu.

Jääkiekon väkivaltaistuminen puhuttaa talvesta toiseen, mutta ilmiö ei ole uusi. Raaistumisen juuret ulottuvat Suomessa vuoteen 1968. Silloin tehtiin sääntömuutos, jolla taklaaminen alettiin sallia koko kentällä pelkän oman puolustusalueen sijasta. Peli koventui ja nopeutui. 

Lisäksi vuonna 1972 SM-sarjaa muutettiin niin, että pelien määrä lisääntyi merkittävästi. Yleisön houkuttelu tuli yhä tärkeämmäksi.

Samaan aikaan maaltamuutto oli parhaassa vauhdissa ja kaupunkeihin kertyi lisää väkeä, jonka vapaa-aikaa uusi työaikalaki ja 40-tuntinen työviikko lisäsivät. Uudet katsojat tottuivat näkemään rähinöitä ja odottamaan niitä.

Kun vielä Kanadasta tuotiin ruman pelin taitajia näyttämään mallia, soppa alkoi olla valmis. ”Pieni tappelu tekee heikostakin ottelusta värikkään”, kuvailivat eräät pelaajat 1970-luvun alussa.

Lue uuden Tiede-lehden juttu allaolevasta linkistä.