Kuva: <a href= http://ltl.tkk.fi/wiki/Riitta_Hari>TKK</a>
Kuva: TKK

Professori Hari on kehittänyt muun muassa aivojen kuvantamismenetelmiä. Hän on johtanut Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä vuodesta 1982 lähtien.

Suomen tiedepalkinto jaetaan joka toinen vuosi tunnustuksena korkeatasoisesta ja kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta.

Vuoden 2009 palkinnonsaaja Riitta Hari johtaa Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä. Hän väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 1980 ja on ollut kaksi kautta akatemiaprofessorina ja vuodesta 1996 lähtien TKK:lla professorin virassa.

Professori Hari ryhmineen on kehittänyt aivojen ei-invasiivisia kuvantamismenetelmiä.

Kaksikymmentä vuotta sitten aivojen aktiivisia alueita tunnistettiin esimerkiksi fMRI:n eli funktionaalisen magneettiresonanssikuvantamisen avulla. Menetelmän puutteena oli sen heikko aikaresoluutio: reaaliaikaisesti aivotoimintaa ei sillä pystytty seuraamaan.

Harin ja hänen ryhmänsä kehittämän MEG (magnetoenkefalografia)-laitteiston avulla aivojen magneettikenttien mittausten aikasarja saadaan aukottomaksi. Sillä voidaan todentaa millisekuntien tarkkuudella aivoissa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi liikkeiden, sosiaalisen kanssakäymisen tai puheen aikana.

MEGiä voidaan hyödyntää neurotieteellisen perustutkimuksen lisäksi kliinisissä neurologian ja neurokirurgian sovelluksissa, esimerkiksi kasvainten havaitsemisessa, psykiatriassa ja audiologiassa. Tulevaisuudessa Hari aikoo tutkia, kuinka ihmisten välinen vuorovaikutus muuttaa aivokuoren toimintaa.

Kylmälaboratorio on ollut Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 1995 lähtien. Professori Harin julkaisuluettelo on vaikuttavaa ja hän on kysytty asiantuntija sekä aktiivinen tutkijankouluttaja. Hari on saanut myös huomattavaa kansainvälistä tunnustusta: hänet on muun muassa ainoana suomalaisena kutsuttu Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäseneksi.

85 000 euron suuruisen palkinnon luovuttivat opetusministeri Henna Virkkunen sekä Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila opetusministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä Tiedefoorumissa tiistaina. Palkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran.

Kasvontunnistusohjelma erottaa eri-ikäisenä otetuista kuvista saman lapsen.

Lasten katoamiset ja kaappaukset ovat maailmalla yleisempi ongelma kuin Suomessa. Moni vanhempi kantaa mukanaan kadonneen valokuvaa.

Sitä voi käyttää todisteena. Mutta kun katoamisesta on aikaa, valokuvan arvo kadonneen etsinnässä hiipuu. Ihminen kun voi näyttää hyvin erilaiselta muutaman vuoden kuluttua.

Nyt kuvien vertailuun esimerkiksi poliisin avuksi on otettu avuksi tekoäly. Se voisi löytää kadonneen henkilön valokuvan avulla nopeammin kuin ihminen.

Poliisilla on jo käytössä eri ohjelmia, joilla he vertailevat valokuvia. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun kadonnut on yli 20-vuotias.

Tietojenkäsittelytieteen tutkija Debayan Deb Michiganin osavaltion yliopistosta kehitti ryhmineen kasvoja tunnistavan laskentaohjelman. Algoritmi tunnistaa eri-ikäisistä kasvoista samoja piirteitä.

Deb kehitti ohjelmaa antamalla sille tuhat kuvaa 2–18-vuotiaista lapsista. Jokainen lapsi oli kuvattu ainakin neljä eri kertaa kuuden vuoden aikana.

Tekoäly löysi oikean lapsen kuvia vertailemalla 80 prosentissa tapauksista, kertoo arxivessa julkaistu tutkimus.

Jos kuvat oli otettu alle vuoden välein, tekoäly löysi saman henkilön kasvonpiirteet yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tunnistus laski 73 prosenttiin, jos kuvien välillä oli kulunut yli kolme vuotta.

Ryhmä yrittää nyt kouluttaa tekoälyä löytämään lapsi kuvista, joiden välissä on kulunut usea vuosi, kertoo New Scientist.

Sähköinen stimulointi aktivoi aivot alttiiksi harjoitukselle.

Netistä saa korvakuulokkeita, jotka lupaavat lisää taitoa, voimaa ja kestävyyttä, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Kalifornialaisen yrityksen Halon kuulokkeiden sanka antaa aivokuorelle sähköistä stimulaatiota. Kun urheilusuoritusta tai musiikkikappaletta treenaa stimuloiduin aivoin, harjoituksen vaikutus tehostuu, yritys vakuuttaa.

Newsweek-lehden mukaan yhdysvaltalaiset urheilijat ovat toimineet koekäyttäjinä. Halon omassa tutkimuksessa stimulaatiota saaneiden urheilijoiden ponnistusvoima lisääntyi kuukauden harjoittelun aikana selvästi enemmän kuin lumekuulokkeita käyttäneellä ryhmällä.

Periaatteessa tällainen neurodoping voi toimia.

”Sille on neurofysiologista perustaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian professori Satu Jääskeläinen.

Niin sanotulla transkraniaalisella tasavirtastimulaatiolla eli tDCS:llä voidaan nostaa aivokuoren aktiivisuustasoa eli valmiutta hermoimpulsseihin. Olemassa olevat hermoyhteydet tehostuvat. Samalla lisääntyy aivoalueen muovautuvuus eli kyky muodostaa uusia yhteyksiä.

Sähköistä stimulointia on kehitetty ennen kaikkea sairauksien hoitoon, mutta myös sen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu.

Tieteellisissä kokeissa se on parantanut terveiden koehenkilöiden reaktioaikoja, tehostanut motorista oppimista ja parantanut kognitiivista suorituskykyä.

Sillä on pystytty jopa parantamaan kestävyyttä. Uupumukseen asti ajetuissa pyöräilytesteissä stimulaatiota saaneet koehenkilöt pystyvät jatkamaan pidempään kuin verrokkiryhmä.

Se on lyhentänyt reaktioaikoja ja lisännyt reiden ojennusvoimaa. Sillä on pystytty hillitsemään käsien vapinaa, josta ampujat haluavat päästä eroon.

Stimuloidut koehenkilöt ovat omaksuneet taitoja nopeammin ja pystyneet toistamaan oppimaansa täsmällisemmin.

Kuitenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun johtaja Sami Kalaja kertoo HS:n jutussa, että nykynäytön perusteella huippu-urheilussa vaikutukset olisivat heikot tai jopa olemattomat.

Suurimpia vaikutuksia aivostimulaatiolla on saatu koehenkilöillä, joilla on aivojen toiminnassa jokin vajaus tai häiriö. Terveillä havaitut muutokset ovat pienempiä.

Kysely

Kokeilisitko neurodopingia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10657
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Kokeilisitko neurodopingia?

MooM kirjoitti: Tasavirtastimulaatiolla (TDCS) on tutkitusti vaikutusta, tuosta laitteesta en tiedä. Vaikutus riippuu siitä, minkä aivoalueiden välille virta laitetaan ja miten päin. Duodecimissä: http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12996 "TMS:n avulla tuotettujen motoristen herätevasteiden mittaamisen hyödyllisyyttä osana heikkoon sähkövirtaan perustuvien stimulaatiomenetelmien perustutkimusta rajoittaa se, että menetelmä kuvaa ainoastaan liikeaivokuoren vasteita, eivätkä tulokset...
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.