Nuorakeraaminen astia, kulttuurille tyypillinen ns. vasarakirves sekä pieni kirves Lempäälän Aimalankankaalta. Kuva: <span class="photographer">Esa Suominen / Museovirasto</span>
Nuorakeraaminen astia, kulttuurille tyypillinen ns. vasarakirves sekä pieni kirves Lempäälän Aimalankankaalta. Kuva: Esa Suominen / Museovirasto

Kirkkonummelta kaivettu keramiikka-astia osoittaa, että maitokarjaa kasvatettiin pohjolassa paljon tiedettyä aiemmin.

Suomalaiset ovat kasvattaneet karjaa 500 vuotta tiedettyä pidempään, selvisi Helsingin ja Bristolin yliopistojen tutkimuksessa. Tutkijat perustavat väitteensä maitorasvajäämiin, joita ryhmä löysi Kirkkonummelta kaivetuista 4 500 vuotta vanhoista astioista. Maito on peräisin lehmästä tai lampaasta.

Ruukut ovat vanhin karjankasvatuksesta löydetty todiste paitsi Suomessa myös koko 60. leveyspiirin pohjoispuolisessa maailmankolkassa. Vanhemmissa, noin 6 000–5 000-vuotiaissa astioissa rasvajäämät ovat peräisin kaloista ja hylkeistä.

Tutkimus tukee arkeologi Aarne Äyräpään 1930-luvulla esittämää hypoteesia, jonka mukaan maidontuotanto alkoi Suomessa nuorakeraamisen maatalouskulttuurin myötä. Äyräpää itse ei onnistunut osoittamaan teoriaansa todeksi, mutta nyt tutkimustekniikka on kehittynyt niin hienovaraiseksi, että pienetkin maitorasvajäämät pystytään erottamaan muiden eläinrasvojen joukosta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa arkeologisia maitorasvajäämiä on tunnistettu Suomessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nuorakeraamisen kulttuurin jäsenet poikkesivat Suomea aiemmin asuttaneesta väestöstä niin kulttuuriltaan kuin perimältään, ja mahdollisesti juuri he toivat suomalaisten keskuuteen geenimuodon, joka mahdollistaa laktoosin sietokyvyn aikuisilla. Nuorakeraamikot asettuivat karjanhoidon kannalta suotuisille alueille Etelä- ja Lounais-Suomeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tutkimus osoittaa, että laktoosinsieto on edelleen vahvimmillaan maan lounais- ja länsiosissa, missä väestön nykyinen genetiikka näyttää siten yhä eniten kuvastavan maitoa sietänyttä, karjanhoidon mukanaan tuonutta väestöä, kertoo professori Mika Lavento Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Royal Society B.

Sisältö jatkuu mainoksen alla