Nuorakeraaminen astia, kulttuurille tyypillinen ns. vasarakirves sekä pieni kirves Lempäälän Aimalankankaalta. Kuva: Esa Suominen / Museovirasto
Nuorakeraaminen astia, kulttuurille tyypillinen ns. vasarakirves sekä pieni kirves Lempäälän Aimalankankaalta. Kuva: Esa Suominen / Museovirasto

Kirkkonummelta kaivettu keramiikka-astia osoittaa, että maitokarjaa kasvatettiin pohjolassa paljon tiedettyä aiemmin.

Suomalaiset ovat kasvattaneet karjaa 500 vuotta tiedettyä pidempään, selvisi Helsingin ja Bristolin yliopistojen tutkimuksessa. Tutkijat perustavat väitteensä maitorasvajäämiin, joita ryhmä löysi Kirkkonummelta kaivetuista 4 500 vuotta vanhoista astioista. Maito on peräisin lehmästä tai lampaasta.

Ruukut ovat vanhin karjankasvatuksesta löydetty todiste paitsi Suomessa myös koko 60. leveyspiirin pohjoispuolisessa maailmankolkassa. Vanhemmissa, noin 6 000–5 000-vuotiaissa astioissa rasvajäämät ovat peräisin kaloista ja hylkeistä.

Tutkimus tukee arkeologi Aarne Äyräpään 1930-luvulla esittämää hypoteesia, jonka mukaan maidontuotanto alkoi Suomessa nuorakeraamisen maatalouskulttuurin myötä. Äyräpää itse ei onnistunut osoittamaan teoriaansa todeksi, mutta nyt tutkimustekniikka on kehittynyt niin hienovaraiseksi, että pienetkin maitorasvajäämät pystytään erottamaan muiden eläinrasvojen joukosta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa arkeologisia maitorasvajäämiä on tunnistettu Suomessa.

Nuorakeraamisen kulttuurin jäsenet poikkesivat Suomea aiemmin asuttaneesta väestöstä niin kulttuuriltaan kuin perimältään, ja mahdollisesti juuri he toivat suomalaisten keskuuteen geenimuodon, joka mahdollistaa laktoosin sietokyvyn aikuisilla. Nuorakeraamikot asettuivat karjanhoidon kannalta suotuisille alueille Etelä- ja Lounais-Suomeen.

– Tutkimus osoittaa, että laktoosinsieto on edelleen vahvimmillaan maan lounais- ja länsiosissa, missä väestön nykyinen genetiikka näyttää siten yhä eniten kuvastavan maitoa sietänyttä, karjanhoidon mukanaan tuonutta väestöä, kertoo professori Mika Lavento Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Royal Society B.

offmind
Seuraa 
Viestejä15588
Liittynyt19.8.2008

Suomesta löytyi ennätysvanha maitoastia

Get even 03.08.2014 klo 08:24 Mistä niitä lehmiä yleensä saatiin siihen aikaan? Eiköhän niitä saatu toisista lehmistä silloinkin Ja jos nautaelukat eivät itsekseen näille perukoille levinneet, niin eiköhän ne kulkeneet kotieläiminä ihmisten mukana siinä kuin siat, kanat, koirat ja hevoset ovat aikojen kuluessa kulkeneet.
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

penni
Seuraa 
Viestejä4812
Liittynyt15.4.2011

Suomesta löytyi ennätysvanha maitoastia

Ihmisen ja kansojen varhaishistoria muuttuu aika haipakkaa. Olen aika varma siitä että koko Etelä-Suomi on ollut viikinkien valtakuntaa, ei pelkästään reitti Ryssiin. Vaati melko massiivisia mobilisaatioita, että ryssästä tehtiin slaavi (ruots. slav, eng. slave) Taitaa olla niin, että etelärannikon ruotsinkieliset ovat viikinkien jälkeläisiä, pohjoisen rannikon hurrit taasen ruotsalaisia.
Lue kommentti

what a mess to leave behind

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä