Kolin kvartsiittivaara seisoo Euroopan alkupisteen päällä. Kuva: Shutterstock
Kolin kvartsiittivaara seisoo Euroopan alkupisteen päällä. Kuva: Shutterstock

Kun Eurooppa vihdoin valmistui, Suomi oli pyörähdellyt muinaisten mantereiden karkeloissa runsaat miljardi vuotta.

Oletko sattunut käymään Pohjois-Karjalassa Kolin laella, jolta avautuu yksi maamme kansallismaisemista, komea näkymä Pieliselle?

Jos olet, olet seisonut Euroopan ikivanhimmalla paikalla. Koko laaja maanosamme sai alkunsa Itä- ja Pohjois-Suomen kalliopohjasta melkein kolme miljardia vuotta sitten.

Maapallolla oli silloin ikää pari miljardia vuotta, ja manneralkioiden kokoontuminen laajemmiksi yhteenliittymiksi oli käynnissä. Näyttävintä elämää edustivat merenpohjan mikrobit, eikä mikään muu olisi täällä pärjännytkään. Ilmakehä oli vielä sakeanaan happea ahmivia aineita.

Alku-Suomi kuului varhaiseen suurmantereeseen Kenorlandiin, joka sijaitsi trooppisilla leveysasteilla päiväntasaajan eteläpuolella.

Tropiikista kulmakuntamme löytyi myös miljardi vuotta myöhemmin, kun seuraava mannerjätti Nuna kasautui. Samalla koko Suomi valmistui. Itäisen ja pohjoisen mannersaarekkeen kylkeen tanssivat useina palasina Länsi- ja Etelä-Suomi.

Nyt myös Eurooppa pääsi alkuun, kun Nunan syntyrytinöissä Suomen ympärille rakentuivat Skandinavia, Baltia ja Euroopan puoleinen Venäjä. Muuta maanosaamme ei vielä kuulunutkaan.

Eurooppa sai kaikki palasensa kokoon vasta dinosaurusten aikakaudella. Silloin Suomi oli jo ikivanha. Se oli pyörähdellyt mannerten karkeloissa runsaat miljardi vuotta ja kokenut paljon.

Täällä olivat räiskyneet tulivuoret, ja tänne oli kohonnut uhkea, Himalajan veroinen poimuvuoristo. Me emme näe niistä jälkeäkään, sillä vuosimiljoonien kuluessa kiviaines jähmettyi vakaaksi ja eroosio kulutti vuoret pois.

Mistä tämä kaikki tiedetään?

Geologinen historiamme on vankalla pohjalla.  Villit vaiheet ovat tallentuneet tutkittaviksi kiviin.

Kallioperän ikä voidaan laskea kiven sisältämien radioaktiivisten hajoamistuotteiden avulla.  Jokaisella radioaktiivisella isotoopilla on puoliintumisaikansa, joten alkuperäisen isotoopin ja kiveen kertyneen hajoamistuotteen suhde kertoo kiven iän.

Mantereiden muinaisista liikkeistä ja sijainneista tietoa kantavat kiven sisältämät magneettiset mineraalit. Kun kivet muinoin kiteytyivät, mineraalit järjestyivät kuin pienet kompassineulat magneettikentässä. Tutkijoille tämä kertoo sekä magneettisten napojen suunnan kiven syntyhetkellä että leveysasteen, jolla kiven sisältänyt manner sijaitsi.

 

Lue lisää

Maaliskuun Tiede-lehdessä on tiedetoimittaja Petri Riikosen laaja artikkeli, joka kertoo, miten Euroopan kallioperä pala palalta rakentui Suomen ympärille muinaismantereiden ryhmähaleissa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Suomi syntyi ennen Eurooppaa

Timo Lampinen kirjoitti: Muu Eurooppa on siis itse asiassa Kolin kylkeen kasvanut näppylä. Entä väittääkö vielä joku, että tutkimustieto ei ole kiinnostavaa ja hyvää viihdettäkin? Toisaalta hyvä, että tämä ei tullut julki jo vajaat sata vuotta sitten. Nuoressa Suomen tasavallassa moni olisi voinut haljeta anakronistisesta kansallisylpeydestä. Kyllä nyt Suomi nousuun !
Lue kommentti

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Timo Lampinen
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt14.1.2014

Suomi syntyi ennen Eurooppaa

Muu Eurooppa on siis itse asiassa Kolin kylkeen kasvanut näppylä. Entä väittääkö vielä joku, että tutkimustieto ei ole kiinnostavaa ja hyvää viihdettäkin? Toisaalta hyvä, että tämä ei tullut julki jo vajaat sata vuotta sitten. Nuoressa Suomen tasavallassa moni olisi voinut haljeta anakronistisesta kansallisylpeydestä.
Lue kommentti

Timo Lampinen

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.