Kolin kvartsiittivaara seisoo Euroopan alkupisteen päällä. Kuva: Shutterstock
Kolin kvartsiittivaara seisoo Euroopan alkupisteen päällä. Kuva: Shutterstock

Kun Eurooppa vihdoin valmistui, Suomi oli pyörähdellyt muinaisten mantereiden karkeloissa runsaat miljardi vuotta.

Oletko sattunut käymään Pohjois-Karjalassa Kolin laella, jolta avautuu yksi maamme kansallismaisemista, komea näkymä Pieliselle?

Jos olet, olet seisonut Euroopan ikivanhimmalla paikalla. Koko laaja maanosamme sai alkunsa Itä- ja Pohjois-Suomen kalliopohjasta melkein kolme miljardia vuotta sitten.

Maapallolla oli silloin ikää pari miljardia vuotta, ja manneralkioiden kokoontuminen laajemmiksi yhteenliittymiksi oli käynnissä. Näyttävintä elämää edustivat merenpohjan mikrobit, eikä mikään muu olisi täällä pärjännytkään. Ilmakehä oli vielä sakeanaan happea ahmivia aineita.

Alku-Suomi kuului varhaiseen suurmantereeseen Kenorlandiin, joka sijaitsi trooppisilla leveysasteilla päiväntasaajan eteläpuolella.

Tropiikista kulmakuntamme löytyi myös miljardi vuotta myöhemmin, kun seuraava mannerjätti Nuna kasautui. Samalla koko Suomi valmistui. Itäisen ja pohjoisen mannersaarekkeen kylkeen tanssivat useina palasina Länsi- ja Etelä-Suomi.

Nyt myös Eurooppa pääsi alkuun, kun Nunan syntyrytinöissä Suomen ympärille rakentuivat Skandinavia, Baltia ja Euroopan puoleinen Venäjä. Muuta maanosaamme ei vielä kuulunutkaan.

Eurooppa sai kaikki palasensa kokoon vasta dinosaurusten aikakaudella. Silloin Suomi oli jo ikivanha. Se oli pyörähdellyt mannerten karkeloissa runsaat miljardi vuotta ja kokenut paljon.

Täällä olivat räiskyneet tulivuoret, ja tänne oli kohonnut uhkea, Himalajan veroinen poimuvuoristo. Me emme näe niistä jälkeäkään, sillä vuosimiljoonien kuluessa kiviaines jähmettyi vakaaksi ja eroosio kulutti vuoret pois.

Mistä tämä kaikki tiedetään?

Geologinen historiamme on vankalla pohjalla.  Villit vaiheet ovat tallentuneet tutkittaviksi kiviin.

Kallioperän ikä voidaan laskea kiven sisältämien radioaktiivisten hajoamistuotteiden avulla.  Jokaisella radioaktiivisella isotoopilla on puoliintumisaikansa, joten alkuperäisen isotoopin ja kiveen kertyneen hajoamistuotteen suhde kertoo kiven iän.

Mantereiden muinaisista liikkeistä ja sijainneista tietoa kantavat kiven sisältämät magneettiset mineraalit. Kun kivet muinoin kiteytyivät, mineraalit järjestyivät kuin pienet kompassineulat magneettikentässä. Tutkijoille tämä kertoo sekä magneettisten napojen suunnan kiven syntyhetkellä että leveysasteen, jolla kiven sisältänyt manner sijaitsi.

 

Lue lisää

Maaliskuun Tiede-lehdessä on tiedetoimittaja Petri Riikosen laaja artikkeli, joka kertoo, miten Euroopan kallioperä pala palalta rakentui Suomen ympärille muinaismantereiden ryhmähaleissa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Suomi syntyi ennen Eurooppaa

Timo Lampinen kirjoitti: Muu Eurooppa on siis itse asiassa Kolin kylkeen kasvanut näppylä. Entä väittääkö vielä joku, että tutkimustieto ei ole kiinnostavaa ja hyvää viihdettäkin? Toisaalta hyvä, että tämä ei tullut julki jo vajaat sata vuotta sitten. Nuoressa Suomen tasavallassa moni olisi voinut haljeta anakronistisesta kansallisylpeydestä. Kyllä nyt Suomi nousuun !
Lue kommentti

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Timo Lampinen
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt14.1.2014

Suomi syntyi ennen Eurooppaa

Muu Eurooppa on siis itse asiassa Kolin kylkeen kasvanut näppylä. Entä väittääkö vielä joku, että tutkimustieto ei ole kiinnostavaa ja hyvää viihdettäkin? Toisaalta hyvä, että tämä ei tullut julki jo vajaat sata vuotta sitten. Nuoressa Suomen tasavallassa moni olisi voinut haljeta anakronistisesta kansallisylpeydestä.
Lue kommentti

Timo Lampinen

Aiemmin on havaittu, että vanhempien isien lapset sairastuvat herkemmin autismin kirjon häiriöihin.

Mitä vanhempi isä, sitä enemmän lapsen perimässä ilmenee täysin uusia geenimutaatioita, kertoo uusi islantilainen tutkimus.

Tällaiset uudet mutaatiot syntyvät munasolun hedelmöittyessä, mutta niitä ei ole kummankaan vanhemman omassa perimässä. Ne siis syntyvät vanhempien sukusoluissa.

Jokaisella meistä on keskimäärin 70 tällaista mutaatiota. Kyse on yleensä yhden emäsparin mutaatioista eli niin sanotuista snipeistä, tai emäsparin poistosta tai lisäyksestä.

Valtaosa niistä on täysin harmittomia. Joskus nämä mutaatiot voivat kuitenkin johtaa ongelmiin.

”Huomattavan suuri osa lasten harvinaisista sairauksista syntyy geenimutaatiosta, joita kummallakaan vanhemmalla ei ole. On tärkeä selvittää, mistä tämä johtuu”, kertoo tutkija Kári Stefánsson Reykjavikin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Näyttääkin siltä, että 80 prosenttia uusista mutaatiosta tulee isältä. Näitä mutaatioita ilmenee sitä enemmän, mitä vanhempi isä on.

Erot isien ja äitien sukusoluihin kertyvissä mutaatioissa johtuvat siitä, että naisilla on jo syntyessään kaikki munasolut, kun taas miehet tuottavat jatkuvasti uusia siittiöitä.

Tällöin myös mutaatioiden riski kasvaa.

Ihmisen genetiikan professori Leo Schalkyk Essexin yliopistosta vertaa mutaatioiden syntymistä ja vaikutusta siihen, kuin paukuttaisi vasaralla auton moottoria.

”On mahdollista, että se lyömisen jälkeen toimii paremmin, mutta suurempi todennäköisyys on, että vasara vain kimpoaa pois tai rikkoo jotain.”

Aiemmin on huomattu esimerkiksi, että vanhempien isien lapsilla on hieman muita suurempi todennäköisyys sairastua autismin kirjon häiriöihin.

Toisaalta he näyttävät myös pärjäävän muita paremmin koulussa.

Tutkimuksessa ei selvitetty, miten nyt havaitut mutaatiot vaikuttavat. Ne näyttäisivät kertyvän kromosomiin 8p, mutta ei vielä tiedetä, mitä tämä merkitsee.

Kyseisen kromosomin alueella sytosiini-guaniini -mutaatioita tapahtuu 50-kertaisella tahdilla muuhun perimään nähden.

Mutaatioiden syntyä selvitettiin kartoittamalla liki 15 000 islantilaisen perimä. Perimää verrattiin tutkittujen henkilöiden vanhempiin, lapsiin ja sisaruksiin. Tutkimuksen julkaisi Nature.

Euroopan avaruusjärjestön havainnekuvassä on asteroidi Didysos ja sitä kiertävä kappale, johon tutkijat törmäyttäisivät luotaimen.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan ja Euroopan Esan tutkijat haluavat selvittää, miten asteroideja voitaisiin torjua, mutta Euroopan puolelta rahoitus on jäissä.

Kuulussa Armageddon-katastrofielokuvassa 1990-luvulta Bruce Willisin johtama tiimi lähetetään avaruuteen räjäyttämään Maata kohti syöksyvä asteroidi palasiksi.

Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusjärjestöjen Nasan ja Esan tutkijat suunnittelevat vähän samaa, mutta paljon pienemmässä mitassa ja ilman ydinpommeja.

Niin sanottu Aida-hanke on ollut vireillä jonkin aikaa. Nimi tulee sanoista Asteroid Impact and Deflection Assessment.

Sen tarkoitus on laukaista luotain Didymos-asteroidille, jota kiertää myös pieni kuu. Didymoksen läpimitta on 800 metriä ja sitä kiertävän kappaleen läpimitta on 150 metriä.

Tutkijat haluavat törmäyttää luotaimen tähän pienempään kappaleeseen. Ajatuksena on tutkia, miten asteroidien ratoja pystytään muuttamaan törmäyksellä.

Aida koostuisi kahdesta luotaimesta: eurooppalaisten Aim laukaistaisiin ensin ja se asettuisi kiertämään Didymosta.

Aim tekisi tärkeitä mittauksia ja sen jälkeen laukaistaisiin amerikkalaisten Dart, joka törmäisi Didymoksen kuuhun ja suistaisi sen radaltaan.

Didymos sopii kohteeksi, koska se on lähellä ja törmäyskoe ei saisi sen kuuta syöksymään Maata kohti. Didymoksen kuu on myös samaa kokoluokkaa kuin maapalloa todennäköisimmin uhkaavat asteroidit. Asiasta kertoo Nasan verkkosivu.

Uhkaavia asteroideja ei tällä hetkellä tunneta. Asteroidivyöhykkeellä on kuitenkin tuhansia ja tuhansia kappaleita, jotka voisivat mahdollisesti joskus ajautua törmäämään maapalloon.

Kiviä putoilee silloin tällöin. Kuuluisa Siperian Tunguskan räjähdys vuonna 1908 aiheutui todennäköisesti pienehkön asteroidin törmäyksestä. Vuonna 2013 Tšeljabinskin yllä räjähti meteori, joka aiheutti 1 600 ihmisen loukkaantumisen.

Tutkijat uskovat, että asteroidien törmäykseltä voidaan suojautua. Siksi Aida-hankkeen eteneminen olisi tärkeää.

”Emme ole voimattomia asteroidien edessä. Mutta meidän täytyy harjoitella niiden torjumista tosielämässä siltä varalta, että joskus joudumme oikeasti suistamaan asteroidin radaltaan”, sanoo yhdysvaltalaista osaa hankkeesta johtava Andrew Cheng tiedotteessa.

Viime joulukuussa Euroopan avaruusjärjestö Esan jäsenmaat peruivat rahoituksen toiselta hankkeeseen tarvittavalta luotaimelta

Rahat ohjattiin Marsista elämää etsivään ExoMars-hankkeeseen.

Nyt tutkijat yrittävät lobata asteroidihanketta taas henkiin.

Latviassa pidetyssä tapaamisessa tutkijat esittivät halvemman vaihtoehdon Aimin toteuttamiseksi.

Uudessa versiossa luotaimesta olisi riisuttu Didymoksen kuuhun suunniteltu laskeutuja ja poistettu tutkajärjestelmä, joka luotaisi kuun rakennetta. Hintalappu olisi nyt 210 miljoonaa.

Nasan Dart-hanke eli varsinainen törmääjä etenee eurooppalaisista huolimatta, mutta Dart ei pysty tekemään kaikkia niitä tärkeitä mittauksia, joihin Aimia tarvittaisiin.

Aimin pitäisi mitata tarkasti kappaleen massa, jotta törmäyksen vaikutukset voitaisiin myös mitata.

”Emme ole koskaan kokeilleet asteroidin työntämistä radaltaan eikä sitä voi testata laboratoriossa mitenkään. Meidän täytyy selvittää, pitävätkö simulaatiomme ja mallimme paikkansa”, kertoo Esan johtaja Jan Woerner.

Nasa rakentaa Dart-luotaintaan edelleen alkuperäisessä aikataulussa. Sen olisi tarkoitus törmätä asteroidiin vuonna 2022.

Tutkijat sanovat, että parasta olisi ollut saada Aim tekemään mittauksia samaan aikaan Dartin kanssa. Aim pystyy heidän mukaansa hoitamaan tehtävänsä myös törmäyksen jälkeen, jos hanke ylipäätään saa rahoitusta.