Ensimmäiseen Pisaan 2000 osallistui 32 maata. Uusimmassa arvioinnissa oli mukana jo 65 maata/aluetta.
Ensimmäiseen Pisaan 2000 osallistui 32 maata. Uusimmassa arvioinnissa oli mukana jo 65 maata/aluetta.

Suomalaisnuorten lukutaito on kymmenessä vuodessa hieman heikentynyt, mutta se on edelleen maailman huipputasoa. Tyttöjen ja poikien lukutaitoero on meillä OECD:n suurin.

Suomalaisteinit pärjäsivät OECD:n Programme for International Students Assessment (Pisa) -oppimistutkimuksessa aiempaa huonommin, mutta kuuluvat edelleen kärkikastiin.

Pisa-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat yhteiskunnan, työelämän sekä elämänlaadun kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen alueilla.

Nyt neljännen kerran järjestetyn Pisan pääalue oli lukutaito. Siinä suomalaisoppilaat sijoittuivat kolmanneksi tutkimukseen ensi kertaa osallistuneen Shanghain ja Korean jälkeen. Matematiikassa suomalaisteinit olivat OECD-maista toiseksi parhaita ja kaikista osallistujista kuudensia. Suomen edelle sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan.

Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret ylsivät toiseksi Shanghain jälkeen.

Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue), on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt seitsemästä prosentista kahdeksaan prosenttiin ja erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin. Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vuoden 2009 Pisa-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin. Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi aktiivisempia kuin pojat.

Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli Pisa 2009 -arvioinnissa vain kahdeksan prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli viisi prosenttia.

Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.

Suomessa Pisa 2009 -tutkimuksen otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6415 oppilasta. Oppilaista 91 prosenttia vastasi koetehtäviin.

Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.