Tiedebarometrissa vaadittiin enemmän tiedettä kansalle ja myös poliittiseen päätöksentekoon.

Uuden tiedebarometrin mukaan suomalaisaikuisista 87 % pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, joka vaatii tehokkaita poliittisia toimia. Vastaajien enemmistön mielestä tieteellistä tietoa ei oteta poliittisissa päätöksissä riittävästi huomioon.

Tänään julkistettu tiedebarometri kartoitti suomalaisten asenteita nyt kolmannen kerran. Noin 1100 aikuista vastasi kyselyyn viime kevätkesän aikana. Kovin suuresti suomalaisten suhde tieteeseen ei ole 2000-luvulla muuttunut. Internet tosin on kohonnut yhä tärkeämmäksi tietolähteeksi.

Tieteen voimaan uskotaan erityisesti taistelussa sairauksia vastaan. Nälänhädän, sotien ja työttömyyden ratkaisijaksi siitä ei kuitenkaan arvella olevan. Geeniteknologian hyötyihin uskoo jo puolet vastaajista, mutta geeniruokaa pitää turvallisena vain kuudennes.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka suomalaiset ovatkin pääosin hyvin tiedemyönteisiä, tieteellisen tiedon ristiriitaisuudet hämmentävät. Huuhaallekin jää tilaa. Joka kuudes vastaaja esimerkiksi uskoo astrologiaan. Ihmisen polveutumisen varhaisemmista eläinlajeista taas kiistää edelleen joka kolmas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuten aiemmissakin tiedebarometreissa, vastaajia pyydettiin nimeämään merkittävä nykyinen suomalainen tieteentekijä. Kolmen kärki pysyi muuttumattomana. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai tautigeenien tutkija Leena Palotie. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja. Yli puolet vastaajista ei kuitenkaan kyennyt nimeämään ainuttakaan nykytieteilijää. Suurin osa kyselyyn vastanneista toivookin tiedotusvälineiltä nykyistä enemmän tiedetarjontaa.

Ensimmäistä kertaa vastaajia pyydettiin nimeämään myös jokin suomalainen tieteen saavutus tai keksintö. Kärkeen sijoittuivat Aiv-rehu, ksylitoli, geenitutkimus ja matkapuhelimet.

Tämän ja kahden edellisen tiedebarometrin sisältö on luettavissa täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla