Valtaosa ihmisistä syö vain kymmenkuntaa kasvista, vaikka maailmasta tunnetaan yli 250 000 syötävää kasvilajia. Kuva: Getty Images
Valtaosa ihmisistä syö vain kymmenkuntaa kasvista, vaikka maailmasta tunnetaan yli 250 000 syötävää kasvilajia. Kuva: Getty Images

Jos haluaa vaalia hyviä mikrobejaan, kannattaa keskittyä kasvisten tyyppiin.

Osa meistä syö kasviksia määrällisesti suositusten mukaan, mutta usein annos kertyy vain muutamasta vihanneksesta ja hedelmästä. Nyrkkisääntö ”syö viisi kourallista kasviksia päivässä” ei välttämättä riitä, jos annokset koostuvat pelkästä kurkusta.

Vuonna 2019 julkaistu yhdysvaltalaistutkimus viittaa siihen, että ruoan vaikutus suolistomikrobistoon kytkeytyy vahvemmin ruoka-aineiden tyyppiin kuin niiden ravintoainepitoisuuteen.

Esimerkiksi kaksi vihreää lehtimäistä kasvista, pinaatti ja kaali, vaikuttavat mikrobistoon samalla tavoin. Sen sijaan keskenään erilaiset kasvikset, kuten porkkanat ja tomaatit, vaikuttavat eri tavoin, vaikka niiden ravintoainesisältö on hyvin samankaltainen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimuksessa suolistomikrobiston koostumus heitteli eniten koehenkilöillä, jotka käyttivät ateriankorvikkeita. Tämä kertoo, ettei yksitoikkoinen ruokavalio ainakaan tasapainota mikrobiston tilaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lavenna kirjoa

Jos mikrobistonsa kuntoa haluaa vaalia, kannattaa syödä vaihtelevasti monentyyppisiä kasviksia ja esimerkiksi hapatettuja ruokia. Monipuolisuus on valttia, sillä se lisää lajikirjoa. Sitä voi laajentaa kokeilemalla erilaisia juureksia, kaalia, siemeniä ja pähkinöitä.

Kun bakteeristo on kirjava, suoliston ekosysteemi pysyy helpommin tasapainossa, puolustusjärjestelmä toimii sopivalla teholla eivätkä tautia aiheuttavat bakteerit pääse riehumaan. Tiedetään, että esimerkiksi tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja liikalihavuudessa suolistomikrobien lajisto on supistunut.

Tutkimuksissa on havaittu, että Afrikassa maaseudun lapsilla on huomattavasti laajempi valikoima suolistomikrobeja kuin Euroopassa. Burkina Fason lasten mikrobistossa vallitsevat Bacteroidetes-heimon lajit ja haitallisia enterobakteereita on vähemmän kuin eurooppalaisilla lapsilla. Lisäksi bakteerit tuottavat afrikkalaisilla enemmän hyviä lyhytketjuisia rasvahappoja.

Ero juontuu siitä, että afrikkalaiset syövät runsaasti ja monipuolisesti kasvikuitua. Laajakirjoinen mikrobisto puolestaan selittää osaltaan, miksi tulehdussairaudet ovat Afrikassa harvinaisempia kuin länsimaissa.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miksi hyvisbakteerit voivat muuttua pahisbakteereiksi, jos ne eivät saa kasvikuituja syödäkseen. Hän valottaa myös sitä, miten liikunta muokkaa mikrobistoa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla